perjantai 30. maaliskuuta 2012

Säätiedotus ja varoituksia pihamaalla liikkujille.

Säätiedotus:

Eteläisessä Suomessa tulee vesi- tai lumikuuroja, 
pohjoisessa on enimmäkseen poutaa ja melko aurinkoista.



Odotettavissa sijaiskodin pihalla huomisaamuun asti:

Pihamaan etelä- ja keskiosassa:
Enimmäkseen heikkoa tuulta, yöstä alkaen heikkoa tai kohtalaista koillistuulta. 
Paikoin lumikuuroja, päivällä myös vesikuuroja.



Tiedotukseen sisältyy varoituksia:
Tassuttelukeli saattaa muuttua huonoksi. 
Odotettavissa märkiä tassuja ja upottavia lumihankia.
Jos turkki pääsee kastumaan, kehotetaan henkilökuntaa 
etsimään pyyhettä ja kuivamaan kissa. 
Perjantai-illan iloksi, on syytä olla tarjolla jotain extra-herkkua.

Translation: Weather Forecast: 2,6 cm of Snow on the Way!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Vuokralle annetaan

Annetaan vuokralle ylemmän tason uudehko yksiö erinomaisella paikalla, 
rauhallisella puutarhatontilla.


Ylemmän tason yksiö.

Heti vapaa. Erinomainen ensiasunnoksi.
Myös mahdollista lunastaa omaksi.

Alemman tason yksiö.

Samalla alueella tarjolla myös toinen yksiö, alemmalla tasolla. 
Peruskorjausta vailla, remonttitaitoisen unelma.

Vartija työssään.

Alueella suoritetaan paikallisvartiointia.
Tämä lisää asuinalueen turvallisuutta.
(Oravia vastaan.)

Vartija kierroksellaan.

Yhteydenotot ja kysymykset:
MyrskyHoo@gmail.com

Ole nopea, sillä nämä viedään käsistä!

Translation: Apartments for Rent.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Myrskyn kyselytunti. Del 1

Milloin grillikausi alkaa?

Tässä eräänä päivänä naapurin pihasta leijaili savua sijaiskodin pihalla ulkoilevan Myrskyn kuonoon. Kissa, älykäs yksilö kun on, tunnisti sen välittömästi grillissä palavien puiden savuksi. (Naapurit siellä paistoivat makkaraa ja muita lihaan verrattavia tuotteita.) Se herätti kysymyksiä kissan korvien välissä. Palattuaan sisälle kissa esitti kysymyksen: Milloin sijaiskodin pihalla aletaan grillaamaan?



Sijaiskodin pihalla tosiaankin grillataan kerran-pari viikossa, mutta se on kesäajan puuhaa. Vaikka kesäaikaan siirryttiinkin, ei grillaaminen hankien keskellä oikein houkuttele. Henkilökunta kehottikin kissaa käymään tarkastamassa tilanteen, että miltä grillin luona oikein näyttää.

No mä käyn katsomassa.

Lunta riitti grillin ympäristössä. Kissan mielestä henkilökunta voisi hieman avittaa neiti kevättä ja lapioida lumen syrjemmälle grillin luota.

Täällähän on lunta vaikka muille jakaa!

Pois lapioitavan lumen lisäksi kissa teki havainnon omenapuun oksasta mikä oli lumitaakan alla romahtanut. Se pitäisi raivata pois. Olisi syytä ottaa saha käteen ja laittaa katkotut oksanpätkät vaikka grilliin. (Eivät ne oikein märkänä pala, mutta kissa halusi neuvoa henkilökuntaa.)

Onneksi on puut valmiina.

Henkilökuntaa harmittaa kovasti omenapuun oksan katkeaminen. Mutta minkäs teet. Omenapuut ovat jo kovin vanhoja ja hieman villiintyneitä, eikä kyseisestä yksilöstä juuri satoa saada. Mutta ne ovat niin kauniita! Katkenneiden sireenien vuoksi ei vuodateta kyyneleitä, mutta ne omenapuut...

Vastaus kissan kysymykseen oli seuraavankaltainen:
Sijaiskodin pihalla grillataan sitten kun lumet ovat poissa. Ehkä vappuna. Tai jos henkilökunta oikein ryhdistäytyy ja lapioi lumet syrjään, saatetaan grillipuuhiin ryhtyä hieman aikaisemminkin.

Translation: Question. Answer.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Keväthepuli. Vielä kerran.

Viime viikolla pariin otteeseen maahan satunut valkea lumi vei terän kissan keväthepulilta. Tai ainakin ajattelin että nyt se alkaa laantumaan. Eilinen auringonpaiste taas aktivoi sen. Ja se on nyt on muuttanut ilmenemismuotojaan. Nyt kiipeillään seinille:


Bloginpitäjäkin arvelee joutuvansa jossain vaiheessa kevähepulin kouriin. Kevät on herättänyt muurahaiset. Siitäkin huolimatta että yöllä oli pakkasta useita asteita. Makuuhuoneen lattialla käveli aamulla muurahainen ja se pakeni lattialla lojuneen raidallisen villasukan alle. Muurahaisia makuuhuoneeseen ilmestyy aina keväisin. Niitä vilistää lattialla ja  ne(kin) kiipeilevät seinille. Pahinta on kun yöllä herää siihen että muurahainen kävelee kasvoilla. Silloin hepuli iskee minullekin. Muurahaisista on päästy eroon laittamalla muurahaispulveria talon kivijalkaan. Luulen ettei pulveria uskalla tänä keväänä levittää. Kissan vuoksi. Mikähän nyt neuvoksi?

Sekä hepuloivasta kissasta että henkilökunnasta huolimatta, 
tervetuloa mukaan Neitoperho!

Yrittäkää hillitä hepulinne ja iloitkaa keväisissä merkeissä alkaneesta viikosta.

Translation: Mad About the Spring

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Onko särkee vai ei?

Viikolla sijaiskodin henkilokunta kävi pilkillä, ja kalansaalis edelliseen kertaan verrattuna oli huomattavasti suurempi. Henkilökunta ylpeänä kutsui kissan paikalle todistamaan saalista.

Kutsuttiinko minua?

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, saaliskaloja oli enemmän kuin kolme kappaletta.


Onkos täällä särkeä? Se on parempi kuin affena.

Tosiaan, Myrsky syö särkeä mieluummin kuin ahventa. Sama on huomattu Vilma-kissan kanssa. Särki on maukkaampi kissan suussa kuin ahven. Tosin nyt talvella, viikkojen tauon jälkeen upposi se ahvenkin Vilman kitaan.

Rutilus Rutilus punaisine silmineen.

Montako kalaa kissa sitten söi? Myrsky, joka on aina kovin ahnas, veti sisuksiinsa kolme kalaa. Toisin sanoen, kissa otti kolmen kalan kumarat. Ja sen huomasikin. Kissa melkein sammui istualleen sänkyyn. Tosin, sängyssä kun olimme, se ei ollut niin vaarallista.

Myrsky ja kolmen kalan kumara.

Muistammehan kaikki sanonnan vaatimattomuus kaunistaa? Tuossa saattaa olla perääkin, mutta täytyy kuitenkin muistaa että liika vaatimattomuus on täysin turhaa. Joten kerrottaneen että bloginpitäjä osallistui tänään metsästysseuran järjestämään pilkkikilpailuun. Omat sarjat miehille, naisille ja lapsille. Lisäksi otettiin huomioon kilpailun suurin sekä pienin kala.

Kuinkas siinä sitten kävikään:

Naisten sarjan voitto. Kilpailun suurin kala.

Pokaali irtosi neljällä kalalla, yhteispaino 277g. Kilpailun suurin kala painoi tänä vuonna 171g. Viime vuonna miehet kiskoivat avannosta haukia, nyt semmoisia ei saatu narrattua ensimmäistäkään. Voittajan on helppo hymyillä. Ja voitto tuli täysin tuurilla, ei taidolla. Pilkkinä oli hopeasiipi.

Translation: Winner Takes It All!

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Noiduttu Kong

Sekä The Blair Witch look-alike

Kuka on nähnyt The Blair Witch Project -elokuvan? Kyseessä on siis pääosin käsivaralta tavallisilla videokameroilla kuvattu elokuva. Se muodostui taloudellisesti suurmenestykseksi. Ja se jakoi mielipiteitä. Monet kokivat kuvanlaadun häiritseväksi, melkoista tärinää se olikin, mutta erittäin todenmukaista. Minä pidin leffasta. Ensimmäisen katsomiskerran jälkeen ajattelin että metsään en kyllä uskalla pimeällä lähteä, sillä sen verran pelottava elokuva oli. Viimeksi katsoin sen uudenvuodenaattona. Vuosia edellisestä kerrasta oli vierähtänyt, mutta aivan yhtä pelottava se oli!

Kuinka ihmeessä Kong Cat Kickeroo ja Blair Witch liittyvät yhteen?
Lukekaa eteenpäin jos haluatte tietää.

Aiemmin tällä viikolla tuli selväksi että Myrsky innostui lelusta. Kissa meni melkeinpä sekaisin siitä.

The Kong. And The King.

Sijaiskodissa riehuttiin ihan huolella. Mielessä käväisi että oliko lelu kenties noiduttu? 
Sen verran hurjaa menoa oli.

Vertakin vuodatettiin.

Bloginpitäjäkin haavoittui. Oliko Kong sittenkin Witch? Leikin loputtua koettiin lisää kauhunsekaisia hetkiä. Bloginpitäjä katsoi peiliin, ja huomasi että hän voisi osallistua Blair Witch look-alike kilpailuun. Vai mitä mieltä olette? Vasemmalla leffajuliste, ylhäällä oikealla elokuvan näyttelijä Heather Donahue, oikealla alhaalla bloginpitäjä. Mitä tapahtui?

(Kuvat lainattu Wikipediasta, leffan nettisivuilta sekä sijaiskodin peilistä)

Muuttuiko Kong noidaksi ja pelotteli bloginpitäjän puolikuoliaaksi? 
Onneksi näin ei käynyt. Asialle on aivan luonnollinen selitys, noituus-arvuuttelut saavat tässä kohtaa stopin.

Olen allerginen kissan syljelle. Kissan karvat eivät haittaa minua yhtään, eikä kissan turkissa mahdollisesti oleva hilse. Iloisesti nukun samoissa lakanoissa kissan kanssa, vaatteni on kuorrutettu kissankarvoilla ja kissa viihtyy vaatekaapissani. Karvat eivät ole ongelma minulle, vaan se sylki. 

Analysoin tilanteen, ja tapahtui seuraavaa: Leikin tiimellyksestä innostuneen leikkijän kuola valui, siis kissan kuola, (ei minun) ja sitä tarttui leluun. Ja siitä sitten käsiini. Ilmeisesti hieroin silmiäni, ja soppa oli valmis. Tilanteesta selvittiin allergialääkkeen ottamisella. 
Tämä allergia ei haittaa elämääni, joskus vain sattuu käymään näin jos en ole riittävän varovainen. 

Minusta on ihanaa kun kissa osoittaa kiintymystään ja puskee. Näissä tilanteissa tosin saattaa iho joutua kosketuksiin kissan syljen kanssa. Silloin iholle nousee pieniä patteja. Tästä koituu pieniä hankaluuksia. Aamuisin, kun olen käynyt suihkussa, yritän kaikin tavoin vältellä puskevaa kissaa. Silloin on äkkiä vedettävä vaatteet ylle ettei se puske sääriin ja samalla pyyhkäise sylkeään iholleni...

Kuulkaas lukijat. Ei se aina niin helppoa tämä elo kissan kanssa ole. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. (Kaiken se kestää, kaiken se kärsii...)

Translation: The Sijaiskoti Witch Project.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Miksi bloginpitäjäksi ryhdyttiin. Sekä tunnustus.

Kissanpäiviä sijaiskodissa sai "Kaunis blogi" tunnustuksen Autuas olo -blogin Cheriltä. Olemme erittäin iloisia tunnustuksesta ja kiitämme siitä.


Cherin blogiin löysin tieni reilu kuukausi sitten, ja se oli -jalat alta heti ensisilmäyksellä. Cherillä on aivan ihana ja kaunis blogi, joten hän on tunnustuksensa ansainnut.

Tämä tunnustus tulisi jakaa edelleen viidelle alle 200 lukijan blogille.
Ilolla annan tämän eteenpäin seuraaville blogeille:


Arkiporinaa blogin Paulalle ja Ruskalle
Naukulan kerhon Helmille ja Mammalle
Paavolle ja Harmille
Saaripalstan Sailalle ja ihanille kissapojille
Tuutusen basaarin Unnalle

Tähän tunnustukseen ei liittynyt mitään käskyä/pyyntöä/tehtävää, mutta ajattelin kertoa miksi ryhdyin blogia pitämään. (Yritän tehdä sen lyhyesti.)

Löysin blogimaailman reilu vuosi sitten, ja anonyymisti luin (mitäpä muutakaan kuin) muoti, tyyli ja lifestyle blogeja. Mielessäni kyti ajatus että blogia voisi olla kiva pitää. Mutta millaista? Mistä minulla voisi olla sanottavaa? En ole kosmetiikan suurkuluttaja enkä ostele trendivaatteita. Kotiin raahaan romuja kirpparilta mutta siitä tuskin jutun juurta saisin aikaiseksi. Olen intohimoinen lukija, mutta en tuppaa analysoimaan kirjoja, nautin vain niistä, ei minulla riitä älli pohtimaan niitä sen kummemmin. (Ja sitäpaitsi, olen pahasti fiksautunut vain yhteen genreen.) 
Elämäntapani on fitness, mutta en treenaa mihinkään kisoihin, joten tylsää olisi varmasti lukea kuvausta treeniohjelmastani, paljonko tein toistoja ja millaisia sarjoja.. Tämä elämäntapa on jo niin minua, joten tuskin löytäisin siitä mitään muille annettavaa. Minustako fitneksen ilosanoman levittäjä? Ou nou.
Miellän itseni jonkinsortin boheemiksi, mutta haluanko kertoa omasta elämästäni kaikille? Vastaukseni oli: En.
Joten ajatus jäi kytemään. Pari kuukautta kului. Tuli toukokuu. Ja tuli Myrsky. Ja kujan sininen talo muuttui kissan sijaiskodiksi.

Myrsky♥

Myrskyn oikean perheen äidiltä kysyin että voinko perustaa Facebookiin tilin nimellä Myrsky Hoo? Voisin siellä kertoa mitä kissalle kuuluu. Sain suostumuksen. Mutta tiliä en sitten perustanutkaan. (Minulla itsellänikään ei ole tiliä Facebookissa, olen vältellyt sitä viimeiseen saakka.)
Vaan perustin blogin. Näin syntyi Kissanpäiviä sijaiskodissa.

Blogi syntyi siis tarpeesta kertoa Myrskyn omistajille kissan kuulumisia.
Olen iloinen että lähdin tähän leikkiin. Pidän tarinoiden lukemisesta ja kuulemisesta, joten yhtä hyvin voin itsekin kertoa niitä. Tykkään myös ottaa valokuvia, tai ainakin kovasti yritän ottaa.
Samalla säästän ihmisiä ympärilläni: Heidän ei tarvitse kuunnella kissahöpötyksiäni, täällä blogistaniassa voin kertoa ne. Ja tämä toimii myös toisinpäin: Saan ihastella muiden kissoja, huokailla ja myötäelää, ihastella. Olen jopa itkeä tirauttanutkin.
Iloitsen jokaisesta uudesta lukijasta, kommentista ja tunnustuksesta♥

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Tunnustus Paulalta

Paula Arkiporinaa blogista antoi tunnustuksen♥


Olemme iloisia siitä ja kiitämme. Tunnustus on aina mukava saada.
Tunnustukseen kuuluu:
 
 1. Kertoa linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
 2. Kirjoittaa seitsemän satunnaista faktaa itsestään.
 3. Lahjoittaa tämä sama tunnustus 15 blogille/bloggaajalle.


Random facts; sekä bloginpitäjästä että blogin päähenkilöstä, olkaa hyvä:

Myrsky on kova poika kiipeilemään. 
Minä taas olen melkoisen kova tyttö nostamaan punttia.

Myrsky kiipelissä. Eikun kiipeilemässä.

Myrskyn kynsiä ei leikata. Siihen ei ole tarvetta, johtuneeko siitä että ne kuluvat riittävästi tuossa kiipeilyharrastuksessa. 

Myrskyn pehmotassut.

Minä taas leikkaan kynteni. Minulla on semmoinen työ missä pitkät kynnet ovat mahdottomuus.

Bloginpitäjän kädet työssään.
 (Tässähän tuli jo viisi faktaa! Jos osaatte kuvasta lukea mitä työtä teen.)

Myrsky pitää metsästyksestä, se harjoittelee sitä joka päivä henkilökunnan kanssa. Hiiriä ei ole sijaiskotiin vielä tänä vuonna tuotu, saa nähdä milloin hiirten jahtikausi alkaa. Luultavasti melko pian. Minäkin lähden metsälle, mutta vasta syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Silloin alkaa hirvijahti. 




Myrsky metsästää yksin, hirvijahti on porukkajahtia. Hirviporukkaan kuuluu monta miestä, kaksi koiraa sekä minä. Toinen koirista on tyttö, joten en ole porukan ainoa naispuolinen.
Montakohan faktaa tässä jo oikein tuli? Riittävästi, olettaisin.

Tunnustuksen lähetämme eteenpäin:

Ihanalle Kissiminnille
Varjoyrtin puutarhaan pienelle Myrtti-kissalle
Täplätytöille, Stellalle ja Neiti Ylpölle

Olkaa hyvä!

Blogi sai tänään toisenkin tunnustuksen, siitä kerron huomenna. Itseasiassa tänään piti kertoa lisää tarinoita Kickeroosta, mutta tunnustukset kiilasivat tarinajonon ohitse!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kong tuli taloon

Nyt se löytyy sijaiskodistakin. Kong Cat Kickeroo tuli taloon! Ennen kauppaan astumista pohdin, (en hiljaa mielessäni, vaan ihan ääneen) että otanko lehmä- vai tiikerikuvioisen, ja olin kallistumassa lehmän puoleen. Kävi kuitenkin niin että Mustissa ja Mirrissä oli tarjolla vain kirahvikuosi joten valinta oli sillä selvä. Intoa puhkuen painelin viime maanantai-iltana kotiin. Odotukseni olivat korkealla. Pitääköhän kissa siitä? Ymmärtääkö se mitä sillä tehdään?

Onks tää mulle vai?

Lelun kaivoin heti kassista näytille. Kiinnostus sitä kohtaan oli kiitettävää luokkaa. 
Ja kumpi olikaan innostuneempi, minä vai kissa...?

Anna tänne! Mä haluan tutkia lähemmin!

Myrskyllä oli heti selvät sävelet mitä sillä tehdään. Se on painikaveri, sille pitää antaa kyytiä! Saa potkia! Saa purra! Ei sääntöjä! Henki pois vaan.

(Pää pyörällä Kickeroosta)

Oliko se hyvä ostos? Ihan hyvä, sanoisin. Kaupan leluista ei täällä välitetä, mutta tämä oli positiivinen yllätys. Älyttömän suuret odotukset minulla sitä kohtaan kyllä oli. Kickeroo löytyy monesta kissakodista ja se on ollut erittäin pidetty lelu. Joissain perheissä on menossa jo toinen kierros lelun kanssa, näin ainakin Saaripalstalla. Olin hieman ällistynyt että kissa mielsi sen painikaveriksi. Alkuhuuma lelun kanssa on jo mennyt, ja nyt lelu pyörii lattioilla. Ihan itse kissa ei leikkiin sen kanssa ryhdy, vaan siihen tarvitaan henkilökunnan avustusta.

On tää ihan hyvä lelu tuumii Myrsky.

Uusille lukijoille voin kertoa (jos ihmettelette että mikä tuo kiekko on minkä päällä kissa makoilee) niin se on raapimisalusta, tyyliin DIY. Tervetuloa mukaan Erja!

Kuulostiko tämä Kickeroo tarina liian hyvältä ollakseen totta? Totta se olikin, mutta melkoisen kesy. Huomenna vuorossa jotain muuta.

Translation: Wrestling with Kong Cat Kickeroo.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Jos ei aamulla malta käydä nukkumaan

Mitä silloin kannattaa tehdä?

Myrskyllä on siihen hyvä ratkaisu. Joinain aamuina, jos kissa ei aamulenkin jälkeen malta mennä nukkumaan, se aloittaa päivystysvuoron ikkunalla. 



Nojatuolin selkänojalla on mukavan pehmeä paikka ihmetellä kujan menoa. Välillä voi silmät ummistaa jos alkaa ramaisemaan. Jos on tuuria, aurinko pilkistää pilven raosta ja lämmittää mukavasti kissan turkkia. Tosin se myös paistaa kirkkaasti silmiin.



Tänä aamuna ei ollut pelkoa/toivetta kirkkaasti paistavasta kevätauringosta. Säätiedotus uhkaa että talvi iskee takaisin, luvassa reilusti uutta lunta, ainakin tänne sijaiskodin leveysasteille. Voi harmi. Pitääkö sitä ryhtyä vielä tänä keväänä lumitöihin?



Tuli teilläpäin lunta tai ei, niin oikein mukavaa alkanutta viikkoa!

Translation: Today´s Agenda: Stalk if You Are Not Too Tired.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Sijaiskodin nokipoika

Viime viikolla Myrsky sai päähänsä että sijaiskodin piharakennuksen savupiippu tarvitsee nuohousta. Tai ainakin piipun kunto olisi hyvä käydä tarkastamassa, vaikka sitä ei nuohouspuuhiin ryhtyisikään. Joten tuumasta toimeen. Katolle oli päästävä, hinnalla millä hyvänsä. Ensin kiivettiin omenapuuhun.



Näin päästiin lähemmäs kohdetta itse kohdetta. Piharakennuksen kattoa.



"Pieni nokipoika vaan
uuninpiippuun katoaa.
Yhä ylös yrittää
katolle hän kiipeää."


"Ympärilleen katselee
auringonkin arvelee.
Voivan sieltä saavuttaa,
siksi huutaa: Hei hurraa"

Katolle saakka päästiin ja matkaa piipun luo olisi vielä ollut. Tässä vaiheessa henkilökunnan pulssi kohosi ja alkoi neuvottelu kissan pois saamiseksi katolta. Tehtiin selväksi että kissan tehtäviin ei kuulu piipun kunnon tarkistaminen. Sopimukseen päästiin ja Myrsky tuli alas katolta.


Alas tultiin toista reittiä, ja se reitti olikin hieman vaativampi kuin ylös katolle vienyt.

Translation: On the Top of the World.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Muurahaiskäpy

Joskus aamuisin, kun elo on sijaiskodissa tyyntä ja rauhallista, ehdin petaamaan sängyn ennenkuin kissa tulee aamulenkiltä sisälle. Aamupalan jälkeen on päiväpeiton päälle hyvä kiertyä kerälle. Varsinkin silloin, jos maaliskuinen pakkanen on päässyt yllättämään.


Sijaiskodin muurahaiskäpy.

Kerälle kiertynyt kissa muistuttaa henkilökunnan mielestä muurahaiskäpyä. Mikä se muurahaiskäpy oikein on? Se on omituinen otus, joka puolustautuu petoja vastaan kiertymällä palloksi. Ja muurahaiskävyt ovat pukeutuneet panssaripukuun. Onneksi Myrskyn ei tarvitse sijaiskodissa pelätä petoja eikä pukeutua panssariin.

Oikea muurhaiskäpy. (Kuvan löysin Googlen kuvahaun avulla.)

Kerälle kiertyminen on kuitenkin joskus oikein mukavaa.

Iloksemme blogi on saanut uuden lukijan! Tervetuloa mukaan Teuvo!

Translation: Is it a Pangolin? No, it´s a Cat!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Keväthepuli

Kissojen keväiset kokoontumisajot taitavat olla yleismaailmallinen ilmiö. Tai mouruamiset, tai kiima, tai reviirinvartionti, kissa pistoksissa, tai miksikä sitä nyt kukin haluaakaan kutsua. Oireita on moninaisia. Kissa juoksee vailla päätä ja häntää, täysin sekopäisenä. Tästä esimerkkinä vanhempieni kissa Vilma. Tämä tapahtui eilen.

Tai sitten kadotaan ulos pihamaalle tuntikausiksi siten, että ihmiset alkavat huolestua. Näin teki Musta Prinssi Nero, mutta tyynesti palasi takaisin ruokakupin ääreen.

Keväthepulikin on kuvaava sana. Tosin hepuleita voi olla montaa eri lajia. Nimitettäköön oiretta keväthepuliksi mikä iski tänään sijaiskotiin.

Ai hepuli vai? Ai mulla?

Se alkoi jo puoli neljältä aamulla. Kissa nukkui jalkopäässäni ja heräsin siihen että jalkani olivat aivan puuduksissa. Pitihän asentoa korjata. Ja siitäkös kissa innostui. Se kävi tarkastamassa ruokakupin sillä aikaa kuin itse kävin vessassa. Nöyrästi annoin sille muutaman raksun ja kehotuksen tulla takaisin sänkyyn. Niin se tekikin. Mutta tyynyn viereen. Olen oppinut että se on kissan viimeinen keino saada minut ylös sängystä aukaisemaan sille ulko-ovi. Joten nousin ja päästin kissan pihalle. Ja sitten minä valvoin. Tunnin kuluttua sain sen sisälle. Ja sänkyyn. Tunniksi. Tunnin kuluttua taas pihalle. Ehdin vielä torkkua tunnin verran ennen kellonsoittoa.

(klik!) Tuskin koskaan!

Kissa taas sisälle, ja nyt aamupalalle. Me molemmat. Tein lähtöä töihin, odotin että se olisi rauhottunut sänkyyn. Näin ei tapahtunut. Piti leikkiä. Lopulta livistin paikalta. Henkilökuntaa jäi vielä kotiin viihdyttämään kissaa. Kissa ravasikin lelun perässä puolet aamusta, kunnes hetkeksi torkahti. Ja taas jatkui hepuli. Puolenpäivän jälkeen sain tilannekatsauksen, kaikki ookoo. Hepuli ohitse.

Vielä loppuun yksi neuvo. Älkää tuijottako yllä olevaa kuvaa liian pitkään. Se voi aiheuttaa päänsärkyä. Kuten myös kissan hepulikin. Siis henkilökunnalle.

Translation: Sometimes Cats Go Crazy.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Punainen huone

Punainen huone: Kuvauksia taiteilija- ja kirjailijaelämästä.
Teos on siis August Strindbergin. Mutta sitä en ole lukenut.

En myöskään ole kertonut sijaiskodin punaisesta huoneesta. Myrsky löysi punaisen huoneen eräänä maanantaina. Ja maanantaithan ovat, kuten lukijat tietävät, sijaiskodin siivouspäiviä.


Minä kun kaivoin imurin esiin, kissa ilmeisesti näki punaista ja se päätti paeta punaiseen huoneeseen. Siis vaatekaappiin. Tosiasiassa punaista huonetta ei sijaiskodissa ole. Tai on. Tai ei sittenkään. Tälläinen kuva siis tallentui muistikortille. Ihmettelen syvästi että kuinka näin oikein pääsi käymään? Mistä tämä punainen heijastus oikein tuli?

Punainen huone on melko suosittu aihe, oli laji sitten mikä hyvänsä. Henri Matissella on maalaus nimeltään The Dessert, Harmony in Red (The Red Room). Sen voi käydä katsomassa vaikkapa täällä. Melko levollinen tunnelma, eikö vain? Kissan mielestä tunnelma ei kuvanottohetkellä tosin ollut levollinen. Näkikö kissa tosissaan niin paljon punaista että se tihkui muistikortille saakka?

Seuraavassa kuvassa käytin salamaa, ja niin oli punainen huone muisto vain.


Vahva epäilykseni on, että vaatekaapissa roikkunut uusi punainen juoksutakkini aiheutti punaisen kangastuksen. Juokseminen on muuten hieno laji, ken sen taitaa ja jaksaa. (Itse en juokse, vaan rullaluistelen. Takin ostin sitä varten.)
Olipahan sepustus. Tiivistääkin sen olisin voinut vaikkapa näin:
Kissa ei pidä imurin äänestä.

P.s. Blogi on saanut uuden lukijan, tervetuloa mukaan Markku!

Translation: Red Room. Harmony in Red?

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Kyrmyniskainen, hitaahko, piikikäs

Mikä se on?

Se on ahven. Tiesittekö että ahven on suomalaisten kansalliskala? Minä en sitä tiennyt ennenkuin vasta tänään. Ja nuo ominaisuudet, "kyrmyniskainen, hitaahko ja piikikäs" ovat kuulemma perisuomalaisia ominaisuuksia, ainakin sitä mieltä on Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen tiedotuspäällikkö. Tiedä sitä sitten onko asia ihan noin. Itse kyllä olen joskus melkoinen kyrmyniska. Ehkä piikikäskin, ainakin ärsytettynä. Hitaus ei tosin kuulu ominaisuuksiini, vaikka myöhässä usein olenkin. Pyörällä ajan kuitenkin nopeasti!

Kovin on pieni, tuumii Myrsky.

Henkilökunnan edellisen pilkkireissun saalismäärä ei ollut kovin kehuttava. Eivätkä saaliiskalat kookkaita. Kotiin ne oli kuitenkin tuotava, sillä kotona odotti nälkäinen kissa mikä oli syytä ruokkia.

Ai sait vain kolme kalaa?

Yksi ahvenista oli vielä hengissä, ja sekös kissaa kummastutti.


Hei! Sen silmät liikkuu!

Vaikka kuinka kuvia kopioisi, kääntäisi ja vääntäisi, saalismäärä ei siitä kasvanut. Pilkkireissun saldo oli kolme kalaa sekä keuhkojen täydeltä raitista ilmaa.

Translation: Fishing Through the Ice. Ice Fishing.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Sijaiskärsijä Reino

Harakat ovat ärsyttäviä lintuja. Ja kaiken lisäksi röyhkeitä kuin mitkä. Varsinaisia kiusanhenkiä. Ne kiusaavat niin kissoja ja kuin koiriakin. Jopa pelottomat karhukoirat joutuvat niiden kiusanteon kohteeksi, ja vieläpä omassa tarhassaan. Myrsky joutui uhriksi sijaiskodin pihalla keskiviikkona. Näin minulle kerrottiin kun tulin kotiin.

Ensin ihmettelin että mikähän kissalla nyt on. Se vaikutti turhautuneelta ja jotenkin ärtyneeltä.

Smack My Reino Up!

Sitten kuulin näistä harakoista. Myrsky ei niiden kimppuun päässyt, joten sijaiskärsijäksi joutuivat tohvelini. Reinot ovat saaneet kyytiä aiemminkin.


Ensin en edes ajatellut kaivaa laukusta kameraa esiin, mutta onneksi tein sen. Kissa ei luovuttanut ihan heti. Patoutumia tuntui riittävän. Mielessäni on muutaman kerran käynyt että pitäisiköhän ostaa se Kong Cat Kickeroo kissalle? Vaikuttaa siltä että se on jo kaikilla muilla. Saisi kissa sitten purkaa paineitaan ja turhautumiaan. Edullisempi vaihtoehto se kuitenkin on kuin ostaa uudet Reinot!



Myrsky vaan ei oikein innostu kaupasta ostetuista leluista. Ja onko Kickeroo vain kissapojille? Leikkivätkö tytötkin sillä? Jos ei Myrsky, niin kenties Vilma sitten? Jos ei Vilmakaan niin sitten joku blogiystävä...?

Vaikeita päätöksiä. Huoh. Sijaiskoti jättääkin asian pohdinnan alle, ja toivottaa rauhallista viikonloppua kaikille. Ilman niitä harakoita.

Translation: Fight Club Sijaiskoti.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Minne katosi aurinko?

Pysähtyikö kevään tulo?

Tänään tuntui kylmemmältä mitä lämpömittari näytti, ja viima oli melkoinen. Pyörätiet olivat edelleen liukkaat ja jäiset.

Väreinä olivat tänään harmaa ja mustavalkoinen.
Oikeastiko? No kissan muotokuvassa ainakin:




Tänään ei suinkaan kyhjötetty kuvan mukaisesti sohvan nurkassa, vaan käytiin töissä ja kahvittelemassa mummilassa isoäidin syntymäpäivillä. Ja Myrsky kiipeili omenapuissa ja löysi jopa reitin piharakennuksen katolle, sillä välin kun henkilökunta haki polttopuita.

Translation: Shades of Grey.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Silmänruokaa naistenpäivänä

Hyvää naistenpäivää kaikki Cat Ladyt!

(Kuva on melkein sama kuin täällä, myönnetään! Mutta nyt mukana on katsetta ja pientä silmäpeliä...)

Toivottelee hurmuripoika Myrsky sekä Sijaiskodin henkilökunta!


Ja kaikille höperöille vielä makrokuva päät sekoittavista masuvilloista:



Translation: IWD