Viime yönä hätäännyin. Myrsky ei ollut normaalilla nukkumapaikallaan. Mihin ihmeeseen se oli kadonnut? Alkoi vimmattu etsiminen ja huuteleminen. Aloin jo hätääntymään. Henkilökunta vannotti ettei kissa ollut päässyt livahtamaan ulos silloin kun hän oli käynyt antamassa Jalolle iltaruoan.
"Onko se voinut mennyt vauvan viereen nukkumaan?"
"Ei. Olen jo kahdesti sen tarkistanut."
Sunnuntaina laitoimme vauvan pihavaunuihin istumaan siksi aikaa kun puuhastelimme pihalla. Pihavaunut eivät ole olleet käytössä muutamaan viikkoon ja ihmettelimme kuinka ihmeessä siellä voi olla niin paljon kissankarvoja? Sitten sen keksin. Vaunun koppaa säilytetään rappusten alla joten otsalampun kanssa suuntasin rappujen alle.
Ja siellähän kissa nukkui. Myrsky oli löytänyt oivan pesän itselleen. Kissan olemisesta/menemisestä vauvan vaunuihin voidaan olla kahta eri mieltä. Koska oli yö, emme ryhtyneet asiasta vääntämään. Henkilökunta ainoastaan tyytyi katsomaan meitä pahalla silmällä.
Itse ajattelin että voisin pedata kissalle pihavaunuihin mukavamman pedin. (Nämä vaunut ovat vain satunnaiskäytössä joten se ei haitanne. Ja vauvan makuupussia ei säilytetä niissä.) Annoin jopa vaunuille uuden nimityksen. Pihavaunuja nimitetään tästä lähtien kissan kehdoksi.
Translation: Cat´s Cradle.