Hirvenmetsästys alkoi lauantaina suuremmassa osassa Suomea. (Pohjois-Lapin alueella se alkoi jo syyskuun alussa.) Henkilökunnan kanssa heräsimme hyvissä ajoin aamupuurolle, kahvia keittämään ja eväitä tekemään. Vehkeet ja vermeet oli katsottu valmiiksi jo edellisenä iltana, metsästyspuhelimet ja pannan akut ladattu valmiiksi. Myrsky seurasi aamulla touhujamme silmä kovana.
Edellisen kerran tälläistä tohinaa oli maaliskuussa kun lähdimme lomalle. Sanoinkin aamulla kissalle että emme lähde matkalle, lähdemme metsälle. Myrskyn oli tyytyminen osaansa. Kissa jäi hieman karhean oloisena sisälle...
Minua ja henkilökuntaa jännitti että kuinkahan
Pääsin tulille ja sain kaadettua seitsemännen hirveni. Illalla olinkin aivan naatti ja päätimme että jään sunnuntaina Jalon kanssa kotiin. Koira oli päivän toisen ajon jäljiltä yhtä puhki kuin minäkin ja tämän lisäksi Jalo otti yhteen metsäneläimen ja/tai piikkilangan kanssa ja sai vekit huuleensa ja takavarpaiden väliin.
Varpaanväli näytti päivän päätteeksi sen verran hurjalta että päädyimme tähän ratkaisuun. Aamulenkillä arvio osoittautui virhearvioinniksi. Koira oli virtaa täynnä eikä nilkuttanut yhtään. Liityin Jalon kanssa porukkaan puolilta päivin.
Aloitusviikonlopun saalis jäi kahteen vasaan, lupia on vielä yhdeksän jäljellä. Koirilla ja miehillä kunto sekä kestävyys tulee syksyn kuluessa vain nousemaan, minulla jaksaminen taasen käy vähiin. Jos en millään jaksa, on minun tyytyminen passimiehen osaan. Ja siihen ei luontoni oikein anna periksi.
Toista se on Myrskyllä. Kissalla on kärsivällisyyttä olla paikallaan ja Myrsky jaksaa kytätä. Myrsky aloitti perjantai-iltana sisäjahtikauden. Sisälle oli jostain rakosesta tullut päästäinen ja kissa jallitti sitä ympäri olohuonetta ja se sai henkilökunnan hermot kiristymään!
Päästäinen oli hengissä vielä lauantaina. Myrsky jaksoi hyvin olla passissa kodinhoitohuoneessa sillä aikaa kun me olimme saunassa. Välillä tosin käytiin kyllä tankkaamassa lisäenergiaa ruokakupilla. Hyvät eväät ovatkin passissa tarpeen jos sinne päätyy ja jos siellä joutuu tuntitolkulla aikaa viettämään.
Translation: Rise ´n Shine, It´s Hunting Time!
Voi hyvänen aika Minna sä oot kyllä uskomaton! Kuinkahan moni odottava äiti kaataa oikeesti hirviä. Mä en voi käsittää. Mutta mahtavaa, huippuonnittelut meiltä.
VastaaPoistaMyrskyn sisäjahti on näin mukavaa lukea, mutta enhän mäkään tykkää kun meille sisälle Nipsu tuo saaliitaan. Mutta onnea Myrskylle, hyvin tehty :)
Kiitos Pirkko:) Viikonloppu oli aika rankka, mutta erittäin antoisa. Hirvijahtaa antaa paljon, mutta myös ottaa. Ihan "normaalitilassa" olevalta, saatikka sitten raskaana olevalta.
PoistaPäästäiset ovat taitavat olla niitä ikävimpiä sisälle tunkijoita ihmisten kannalta, kun niitä ei edes saa loukutettua:/ Onneksi kotona on kissa!
Kauden ensimmäinen ja varsinkin esikoisen ensimmäinen kaato on paras! :)
VastaaPoistaOhhoh mitä metsästystä siellä on harjoitettu :-)
VastaaPoistaJoo. Meillä koko perhe metästää:)
PoistaWau, onnittelut kaadosta!
VastaaPoistaOnnittelut! Sekä kaadosta, että siitä että lähdit rohkeana matkaan vatsasi kanssa.
VastaaPoistaKiitos. Emme koe että raskaus olisi este -se on vain hidaste. Kuten valjaat metsästävälle kissalle;)
PoistaPirkon kanssa samaa mieltä, hattua nostan! Ja onnea kaadosta. Myrskylle myös onnea jahtiin. Toivottavasti Myrsky saa pian omat peijaisensa, ennenkuin Minnan hermo pettää :)
VastaaPoistaKiitokset. Myrskyltäkin. (Päästäinen löytyi sunnuntai-iltana vessan nurkasta...)
PoistaOnnea! Otahan kissasta mallia sen passissa olemisen kanssa ;)
VastaaPoistaKiitos:) Ehkä minun on pian tyytyminen passimiehen osaan!
PoistaOlet sinä sitkeä mimmi, jahtiin pitää päästä vaikka vauvan kanssa. Pienokaisen ensimmäinen metsästysretki tuli aika varhain :)
VastaaPoistaToivottavasti ei kuitenkaan päätä syntyä passivuorossa. Kiva, että Myrskyllä on kiinnostavia sisäleikkejä.
Tämä on vain niiiiin rakas ja antoisa yhteinen koko perheen harrastus että on pakko lähteä!
PoistaOnnea seitsemännestä! Noin sirkeän iloista hirvensuolistajaa en olekaan ihan äsken nähnyt :D
VastaaPoistaHyvä, ettei Jalo repinyt itseään sen pahemmin. Ei tainnut Myrskykään loukkaantua sisäjahtipäivästä :)
Kiitos ella:) Onneksi Jalolle ei käynyt tuon pahemmin, muuten olisi koiran jahtisyksy voinut jäädä lyhyeen. Ja ei tuo huono päivä kissallekaan ollut!
PoistaOnnittelut kaadosta! Tätä mä jo osasin enteillä. Innoissas oot kuvasta päätellen.
VastaaPoistaKiitos Timo! Taidat olla ennustaja:D
PoistaTosi paljon onnea kaadosta !
VastaaPoistaMä tykkään, kun naiset tekee ja toimii kun ovat raskaana, kunhan vaan kuutelee omaa kroppansa jaksamista :)
Kiitos Taru:)
PoistaOlen yrittänyt pitää itsestäni hyvää huolta -ehkä sen vuoksi jaksankin. Ja vauvakin jaksaa hyvin:) Paljon olen jo joutunut tahtia hiljentämään, mutta toiveissa on että jaksaisi heilua mahdollisimman pitkään. (Melkoista ähinää ja puhinaa tämä elo kyllä jo on...)
Onnittelut kaadosta!
VastaaPoistaMiten teillä jaetaan luut, saako Jalo sitten aikanaan pitkän luun jyrsittäväksi/kuopattavaksi maahan kypsymään :-)?
Kiitos! Hirvet paloitellaan perjantaina ja luita annetaan kaikille lihanjakoon osallistuville. Jalo sai jo lauantaina palkakseen kaadettujen vasojen kallot. Niistä riittää koiralle iloa pitkäksi ajaksi.
Poista