tiistai 17. joulukuuta 2013

Mielenrauha koetuksella

Itkuhan siinä tuli

Myrsky on nyt lauhojen ilmojen myötä intoutunut ulkoilemaan. Kissa on reipas ja rohkea, sijaismamma taas varsin hermoheikko. Kun kissa on pihalla, ravaan oven takana säännöllisin väliajoin katsomassa olisiko kissa jo tulossa sisälle. Ja täällä mäki raikaa kun huutelen kissaa sisälle: Myrskyy!

"Siis hei älä viitsi, tää on noloa!"

Myrskyn ensimmäinen pidempi itsenäinen ulkoilu kesti puolisentoista tuntia. Itkuhan siinä jo ehti tulemaan kun kissaa ei kotiin kuulunut. Tästä tapahtumasta on siis jo aikaa, mutta yhtä hermoheikko olen vieläkin! Mikähän avuksi?

Translation: Cry-Baby.

23 kommenttia:

  1. Minä en kyllä osaa sanoa mikä neuvoksi, koska jos meidän herrasväki kulkisi itsekseen ulkona, itkisin varmasti aivan vuolaasti ja huolehtisin itseni sairaaksi.

    Niin että anna vain Myrsky sen mamman hellitellä sua. Kyllä se on kulmakunnan komeimmille kolleille aivan sopivaa, ja mammalle erittäinkin tarpeellista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöisessä hellittelyssä molemmat voittavat. Jos vain kissa on suostuvainen!

      Poista
  2. Täälläkään ei ole hyviä neuvoja tarjolla, mutta huolen ymmärrän oikein hyvin. Joskus aikoja sitten Mossekin sai vapaasti ulkona juoksennella, mutta omakotialueella se ei oikein ollut toimivaa. Varsinkin kun Mosse ja yksi naapureistamme jakoi yhteisen harrastuksen eli lintubongauksen ;)

    Myrsky yrittää näyttää kylän kovimmalta kollilta, vaikka mamman syli oikeasti on maailman paras paikka ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi lintubongaria ei todellakaan mahdu samaan naapurustoon! Minun pitäisi varmaan yrittää kovettaa itseni kissan suhteen, mutta se lienee mahdotonta. Koska siitä välittää niiiin kovasti ♥

      Poista
  3. Näyttää olevan taas kissojen kiima-aika meneillään, joten ei ihme vaikka viipyisi vähän pitempäänkin.Osalla leikattujakin kolleja riiuu-reissut on mielessä =) Meillä on saatu "siedätyshoitoa", sillä yksi kissoistani häipyy aina kesällä 3-4 kuukaudeksi. =) Siinä ehtii tulla jo tosi hätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Toivottavasti meillä ei lähdetä reissuun noin pitkäksi ajaksi, se olisi aivan kestämätöntä:/

      Poista
  4. Puolitoista tuntia ... kyllä sä totut. Mustia saattaa kesällä näkyä vain pari kertaa vuorokaudessa, kun se käy syömässä ja taas menee ulos. Siihen oppii luottamaan, että se tulee kyllä. Mutta on se ihanaa syksyn tullen käydä nukkumaan, kun molemmat kissat ovat sängyssä.
    Voimia huoleen! Kyllä se siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä toivon niin! Tämä vaatii totuttelua kun ollaan uudessa paikassa. Ehkä sitten kesään mennessä voin olla hivenen rauhallisimmin mielin. Toivottavasti.

      Poista
  5. Tota noin niin, pakko tunnustaa, että meijän äippä on ihan samanlainen hätäpussipöksy ku sunkin (sijais)mammas. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme itkupillejä noi mammat onkin! Me pojat pärjätään kyllä.
      t. Myrsky

      Poista
  6. Ymmärrän! Välillä täällä hätäillään jos Helmiä ei ole näkynyt puoleen tuntiin. Vaikka ollaan molemmat visusti sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoinen katoamistemppu tapahtuu joskus meilläkin. Ja siitä seuraa Paniikki!

      Poista
    2. On muuten totta! Meilläkin hätäillään välillä hukkaantunutta kissaa, vaikka kukaan ei olisi kulkenut ulko-ovista! Sitten kun hädissään kurkistelee kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, ilmestyy tyynen rauhallinen kissa selän taakse jostakin... Että osaavatkin!

      Poista
    3. Mä kans yritän iltasin laskee, et kaikki elukat on sisällä, ennenku itte käyn koisiin.

      Poista
    4. Kuinka ne osaavat! Ihmisillä on jo kauhea hätä, mutta sitä ollaan ihan muina kissoina...

      Poista
  7. Siis mä en kyl tollee sanois, jos oisin Myrskyn tilal (kuvassa).

    Mä tiiän hyvän konstin: Relaa. Kyl se Myrsky tulee himaa viimeestää sit ku alkaa nälkä suolistos huuteleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Timo:)
      Minulla on vielä paljon tekemistä tämän asian suhteen. Yritän myös taktikoida ruoan kanssa: Annan kissalle hyvin vähän ruokaa tai en lainkaan kun se lähtee ulos.

      Poista
    2. Joo ei missää nimes kissalle ruokaa ku sen ulos päästää. Nälkä on hyvä kotiinkulettaja. Hienosti oivallettu.
      Me tehää sillee ku ollaa maalt kaupunkii lähös, ni aamul ei kissat saa ruokaa olleskaa. Ku ne kello 6 päästää pihaa, ne on jo 9 maissa tulos sisää, ekat jo 7 aikoihi. :)

      Poista
  8. Voi toista <3 Toivottavasti Myrsky ymmärtää Sijaismamman huolen, eikä ilmoittamatta lähde pitemmille seikkailuille.

    Olipa muuten komeita kuvia karhukoirista edellisessä postauksessa. Suunnilleen simpsakan Sijaismamman kokoinen karhukoira on juuri sopiva: hyvä halittava ainakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä kovasti toivomme. Ei kiitos kissan pitkille reissuille. Karhukoiralla on kyllä lupa käydä kauempanakin, mutta vain tutkapanta kaulassa. Jalo-koiralle rapsutukset ja halit kelpaavat. Halit hieman vähemmässä määrin, mutta kuitenkin:)

      Poista
  9. Tunnistan tämän vaivan. Kaikkeen tottuu ja aina on kissa palannut enemmin tai myöhemmin. Puolitoista tunti kuluu kissalla hyvin myyränkololla kykkiessä, jahdissa kuluu aikaa, ei siinä voi kiirehtiä. Luota vain Myrskyyn, kyllä se palaa retkiltään.

    VastaaPoista
  10. Viellä piti kertoo: Joskus kissa saattaa istuu lähipuskassa naureskelemas, ku sitä sisää huuellaa. Mä ravistan raksupakettii pihal, ni sillä saa aika hyvin kissat sisää. Joku herkku mist Myrsky tykkää toimis varmaa kans.

    VastaaPoista
  11. Meilläkin toimisi tuo raksupaketti! Ainakin toimii neljän seinän sisällä =) Kun haluan löytää kissat, laitan vähän raksuja kuppiin, ja Avot, molemmat on paikalla muutamassa sekunnissa =)

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!