Illat ovat maalla erityisen hienoja. Iltaisin on niin hiljaista.
Silloin sitä vasta oikein tajuaa missä asuukaan.
Viime viikot ovat olleet kiireistä aikaa henkilökunnalle. Eivätkä ne illat niin hiljaisia ole olleet. Puimuri on pitänyt pellolla meteliä ja viljankuivaamo on huutanut pitkälle iltaan. Minäkin olen osallistunut sadonkorjuuseen. Olen siirrellyt traktoria ja peräkärryä paikasta toiseen. Ja pakko tunnustaa, se on aika kivaa hommaa. Ja onneksi hommat on järjestetty niin että minun ei ole tarvinnut peruutella eikä tyhjentää kärryä. (Sekin aika varmaan tulee kun blondin on se peruutteleminen opeteltava.)
Illan tullen Myrsky virkistyy. Kissa haluaisikin luuhata kaiket yöt ulkona. Mutta minusta on tullut maallemuuton myötä hieman hermoheikko kissan suhteen. En saa kunnolla nukuttua öisin jos kissa ei ole tullut ajoissa kotiin! Joten tylysti jossain vaiheessa iltaa/yötä kun kissa on tullut sisälle suljemme ikkunan mitä kautta kissa pääsee kulkemaan itsenäisesti sisään ja ulos. Ja välillä tätä protestoidaan ankarasti. Onneksi Myrsky kuitenkin tyyntyy ja "alistuu" osaansa. Ja näin minä saan itselleni mielenrauhan.
Välillä käy kuitenkin mielessä: Olenko liian itsekäs asian suhteen? Enkö vain voisi antaa kissan tulla ja mennä mielensä mukaan? Olenko huono kissamamma kun tällä tavoin rajoitan kissan elämää?
Translation: Good Evening.


