keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Kahvinkorviketta ja uroteko

Viime kuun alussa raportoin Myrskyn oma-aloitteisuudesta. Hetken aikaa säilytimme Myrskyn ruoka-annosta jääkaapissa, mutta pian emme enää viitsineet vaivautua laittamaan niitä jääkaappiin. Olisikohan se kannattanut? Viime viikonloppuna kissan oma-aloitteisuus nosti taas päätään. Kissa oli avannut kahvinkeittimen yläpuolella olevan kaapin ja jollain tapaa tiputtanut annospurkin keittiön tasoille ja lattialle. Vielä maanantai-iltana muutama raksu löytyi kahvinkeittimen alta kun siivosin huushollia.


Maanantaiaamuna keittelin tapani mukaisesti aamukahvin ja söin puuroni. Kahvini kumosi kurkkuuni sen kummemin asiaa miettimättä. Illalla kun tulin kotiin minulta kysyttiin:
"Maistuiko kahvi aamulla jotenkin oudolta?"
"Ai jaa, miten niin?"
"Olit keittänyt kahvia kissanraksuista, yksi raksu oli keittimessä suodatinpaperin alla, ja se oli ihan pehmeäksi muhjuksi mennyt."
Tämäpä oli hyvä juttu tietää. Kissanraksuja voi siis käyttää kahvinkorvikkeena. Ja makukin on ihan ok. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan. Tämä oli vahinko. Aamuhämärässä en varmistanut että suodatinsysteemi on puhdas kissanraksuista. Ei tuosta varmaan haittaakaan minulle koitunut. Olen kuitenkin hengissä eikä minulle tullut vatsanväänteitä.


Ja sitten se uroteko. Se tapahtui jo kesällä. Eilen toin kotiin kissalle lisää raksuja, painoa pakkauksella oli kolme ja puoli kiloa. Se kuljetettiin autolla, sain kyydin. Kesällä sain kuljetettua kuuden kilon ruokasäkin polkupyöräni tangolla kotiin. Ilman haavereita. Siitä on jopa todistekuvakin, sillä törmäsin erääseen ystävääni kotimatkani alkutaipaleella ja pyysin häntä ottamaan kuvan minusta.


Ajoin yhdellä kädellä, toisellä kädellä pidin säkistä kiinni. Polkupyöräni jarrut kaipasivat säätöä (ja kaipaavat yhä edelleen) ja alamäessä hieman arvelutti. Kesäkelillä tämä onnistui, talvikelillä en siihen ryhtyisi. Tosin tätäkään en suosittele kokeilemaan. Kannattaa mieluummin kilauttaa kaverille ja pyytää kyytiä. Mutta mitäpä sitä ei kissan vuoksi...

Tervetuloa mukaan Katjusha, lupaan keittää kunnon kahvit, eikä mitään korviketta joukkoon!

Translation: Don´t Try This at Home.

14 kommenttia:

  1. Kissanraksukahvia :-D Oma-aloitteiset kissat ovat kaikesta huolimatta kivoja. Meillä kaikkein oma-aloitteisin on ollut Viljo, joka kävi Myrskyn tapaan etsimässä raksuja kaapeista.
    Voi hitsi, jarruvikaisella pyörällä ajaminen ei ole kivaa! Kääk. Mitä jos korjaisit ne ennen ensi kevättä...?
    Muistan, kun menin kerran ostamaan 20 kg:n säkin kissanhiekkaa sen enempää miettimättä. No, kyllähän sen kotiin sain, kun voimia on kuten Kippari-Kallella kuten joku blogissani sanoi, mutta ei se ihan hikipisaroitta onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritteliäisyys on ihan ok! Ja onneksi sijaiskodin henkilökunta on melko pitkäpinnaista. Ei tässä vielä hätää jarrujen kanssa, täytyy harrastaa ennakoivaa ajotapaa:D

      20 kg:n säkki, jos se painaa niin kyllä se vie tilaakin!

      Poista
  2. Lopetin juuri kahvinjuonnin, mutta hyvä tietää jos alkaa yllättäen kahvihammasta kolottamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tämä tuli testattua aivan vahingossa, suuremmissa määrissä korvike ei ehkä toimi!

      Poista
  3. Onpas siellä viisas kisu niin oma-aloittelija, hakee itse kaapista ruokansa.

    VastaaPoista
  4. Kissat ON persoonia, kuka milläkin tavalla, yhdeltä kissaltani oli ihan turha yritää valmistaa/syödä/piilottaa popkorneja, ne etsittiin vaikka mistä ja huideltiin pitkin maita ja mantuja.
    Viimeisin kissani kyllästyi puhelinvastaajaan (oi niitä aikoja!) ja kiehnäsi sen kyljellään pois päältä!!
    Ja minä syytin poikaa alkuun siitä, moista temppuilua!! Mutta se olikin katti joka oli kyllästynyt häiriköintiin kesken makoisten uniensa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyyhän ne ääntä pitävät ja hurisevat aparaatit hiljentää. Niin, ne puhelinvastaajat, katoavaa kansanperinnettä!

      Poista
  5. Korviketta! Voi ei :D

    Minäkin olen ajellut pyörällä ruokasäkin kanssa. Ei ole helppoa! 7,5 kiloa "ylipainoa" pyörän tarakalla roikkuvassa sivulaukussa epävakauttaa pyörämatkaa jo varsin mojovasti. En voi suositella, mutta kun halavalla sai... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan totta:D Kilohinta on suuremmissa erissä ostettuna huomattavasti pienempi...
      Jos vain selviää kotiin asti ilman haavereita!

      Poista
  6. Ihana raksuvaras!:D Meillä kans haetaan ihan itse kaapista ruokaa. Tai lähinnä auotaan kaappeja ja etsitään että MISSÄ MISSÄ MISSÄ NE RAKSUT OOOON! Kissanruokakaappi ja roskiskaappi on ainoat jotka meillä on turvallisuussyistä suljettu narunpätkillä. Sidottu kiinni, ihan vaan sen takia että joskus oon yllättäny Jedin ja Hilman sellasesta tilanteesta että Jedi avas roskakaapin ja Hilma veti sen kärrysysteemin pois sieltä ja molemmat tonki roskista onnensa kukkuloilla. :D Sen jälkeen on visusti muistettu sulkea ne kaks kaappia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arg! Dyykkaavat kotieläimet. Kyllä sen ymmärtää jos koira on asialla, mutta kissakin;) Hilma varmaan teki suunnitelmat ja houkutteli Jedin pahantekoon...

      Poista
  7. Raksukahvia! :D Voisi sattua kyllä meilläkin, kun noita pieniä onnettomuuksia sattuu ja tapahtuu...

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!