perjantai 16. syyskuuta 2011

Pientä iltapalaa

Eilen illalla kissa halusi ulos pihalle. Kutsuin sen huutamalla takaisin sateesta sisälle. Se tulikin. Ja turkki märkänä. Ja sillä oli nälkä. Iltaruoan paikka. Ruokin kissan, lautanen tyhjeni. Takaisin ulos. Itse painelin peittojen alle, varustautuneena kuumevesipullolla ja uutuuskirjalla: Leighton, Gage; Kuoleman huokaus. Kirjan päähenkilöä on tituleerattu Etelä-Amerikan Kurt Wallanderiksi. Aiemmin ilmestyneen luin vuoden tämän vuoden toisena päivänä, matkalla vierailulle TAYS:iin. Ja juuri mitään en kirjasta muista. Ajatukset olivat jossain muualla. Nyt siis uusi kirja.
Kello tuli kymmenen ja ajattelin kysyä kissaa sisälle. Jos sänky houkuttelisi.
Avasin oven pihavalon valaisemalle pihalle ja huusin: Myrsky! Myrsky! En tiedä onko ihan hölmöä huudella kissaa, mutta yleensä se tulee. Juoksujalkaa jos sataa, ja se saattaa komentaa siinä samalla. Nyt se tuli. Ei komentanut. Sillä oli suussa saalis. Äkkiä ovet kiinni ja kamera esiin.

Pakollinen poseerauskuva saaliin kanssa. Jäykkää.

Kylläpä olen ovela ja taitava saalistaja. Ja viekas.
Onko ihasteltu tarpeeksi? Joko riittää poseeraukset?

Ihastelin saalista ja kehuin kissaa siitä kuinka taitava se on. Ehkäpä saaliin tallentaminen muistikortille lämmitti sen mieltä. Kehujen jälkeen oli käytävä saaliin syöntiin.

Aloitanko tältä puolelta? Vai toiselta?
Tältä puolelta siis.
Rouskis ja maiskis.
Jäljelle jäi häntä ja suolia. Ja matto meni pyykkiin. Kissa lähti takaisin pimeälle ja märälle pihalle. Kiitti moi.

4 kommenttia:

  1. Eihän sitä voi syödä ennen kuin on asianmukaisesti ihasteltu ja kiitelty :-) Ihana Myrsky. Kieltämättä on vähän jäykät poseeraukset (kummallakin) ekassa kuvassa :-D

    VastaaPoista
  2. Jäykkyys johtui varmaankin vielä jahdin jälkeisestä huumasta. Tai salamavalo jähmetti kissan paikoilleen...

    VastaaPoista
  3. Iik! Mä olisin hypännyt sohvalle :)

    VastaaPoista
  4. Noh, Siperia opettaa. Onneksi saalis oli kuitenkin hengetön siinä vaiheessa kun kissa toi sen sisälle. Sitä en vaan käsitä että minkä ihmeen vuoksi saaliit on aseteltava matolle ja syötävä ne siinä? (On se kuitenkin hyvä että kissalla on palvelija kuka pesee ne likaantuneet matot.)

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!