Röyhkeä tunkeilija

Mutta erittäin komea sellainen

Tällä viikolla eräänä iltana sisällä ollessani huomasin että pihalla liikkui jotain mustavalkoista. Ja se oli vieras kissa! Ryntäsin ulko-ovelle ja avasin sen vauhdilla. Kissa sai äkkilähdön koska se säikähti ovenavausta. Katti ruopaisi tassuillaan pihamaata ja katosi. Olin tyytyväinen että se poistui paikalta. Samantien tajusin että Myrskyhän on ulkona, toivottavasti ne eivät vain kohtaa. Riitoja ei täällä kaivata. Päätin lähteä ulos katsomaan että vieras kissa varmasti poistui.

Sijaiskodin pihalle on joku parkkeerannut auton, ja luulen ettei se siitä liikahda ennenkuin maa jäätyy. (Talvirenkaatkin siinä on jo valmiiksi alla, siitä on hyvä sitten lähteä talvikelillä liikenteeseen.) Mustavalkea vieras oli mennyt auton alle lymyilemään. Se oli komea kuin mikä.

Kolli oli ihan kuin sarjakuvapiirtäjän kynästä lähtöisin. Valkoiset sukat jalassa, paksut posket ja valkoinen leukalappu. Ja kookaskin se oli. Ainakin kahdeksankiloinen ellei enemmänkin. (Tosin mahanahka sillä roikkui aika lahjakkaasti, siitä pieni miinus.) Ei siis niin tiukassa ja timmissä kunnossa kuin Myrsky.


Mutta se pelottava massan määrä! Pieni Keskikokoinen sijaiskissa voitaisiin helposti jyrätä sen avulla. Toisaalta on nähty että koolla ei ole niin väliä. Keskikokoinen Myrsky on melkoisen peloton sisupussi.
Kyseessä ei ollut se Suuri Musta kenen kanssa on mitelty aiemminkin. En saanut tunkeilevaa komistusta häädettyä itse, ja huusin Myrskyn apuun. Pian koukkuhäntä kirmasikin paikalle ja se huomasi heti että täällähän on tilanne päällä. Myrsky kaivautui asemiin ja aloitti neuvottelun tunkeilijan häätämiseksi. Volyymit kaakkoon!

Parinkymmenen sekunnin kohdalla kuuluu säälittävää sähinää, se on bloginpitäjä mikä yrittää suhinallaan häätää tunkeilijan. Sillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta, kuten huomasitte. Kun aloin kirkumaan, molemmat kissat käänsivät korvansa luimuun. Ei sekään auttanut. Kiersin auton toiselle puolelle. Ja tunkeilija hävisi. Se teki katoamistempun. Kehuin Myrskyä hienosta tilanteen hallinnasta. Yhteistuumin menimme sisälle. Kissa vaikutti oikein tyytyväiseltä itseensä.

Pian jo kehrättiin, vaikka häntä vispasi levottomana. Ajattelin että jääköhän tunkeilija painamaan kissan mieltä, mutta onneksi Myrsky rauhoittui ja päätti jäädä sisälle. Ulos mentiin uudemman kerran vasta yöllä.

Mitä tästä opimme? Parempi huutaa asiat päin näköä kuin hyökätä silmille. Nih.

Translation: Negotiation.