Surkea filmatisointi

Muutaman videopätkän olen tänne blogiin laittanut, ilmeisesti hakkaan kuitenkin päätäni seinään niiden kanssa. Tämä taitaa olla pohjanoteeraus!

Kuvaus: Sunnuntai-ilta, pakkasta kymmenisen astetta.
Bloginpitäjä käy kutsumassa kissaa sisälle.

Videon kesto on 32 sekuntia, ja aivan lopussa kissa vilahtaa sisälle. Se ilmestyy vasemmasta laidasta. Olkaa tarkkana, se on nopea.

Mitähän se 15 Minutes of Fame tarkoittaakaan? No, kissalla on siihen vielä matkaa... Ja se on nyt todettu että meikäläisestä ei ole ääninäyttelijäksi!

Tänään oli muuten penkkaripäivä. Aamulla töihin pyöräillessäni muistelin omia penkkareitani. Puvun kävin lainaamassa Kansalaisopiston näytelmäkerhon vintiltä. Ja vuosi oli, no, nyt vähän ujostuttaa. Sanotaan näin, että omat penkkarini olivat 1990-luvun alussa. Lama-ajan abi lähti penkkariajelulle... Siitä on pian, (apua!) kaksikymmentä vuotta!
Muistelin, että olin pukeutunut oravaksi.

Äitini ja veljeni kuitenkin muistivat asian paremmin. Se oli kengurupuku mikä oli ylläni, en suinkaan ollut pukeutunut oravaksi. Alkaa bloginpitäjän muisti jo hieman pätkimään kun ikää kertyy. Ja tässä kuussa sitä tulee lisää.

Translation: Myrsky and 1 Second of Fame.

Lunta tupaan

Tai ainakin sijaiskodin pihalle

Taasen kerran. Eilen illalla sateli jo melkoisen paljon, mutta ajattelin jättää lumityöt aamuksi. Ja eilenhän oli tuo ystävänpäivä, mikä vaati ankaraa juhlistamista. Anteeksi kuinka? Onko bloginpitäjä käynyt viihteellä? No ei suinkaan!
Kävin eilen ojentamassa käteni, ja sen jälkeen ei saa rehkiä. Siis mistä oikein oli kysymys? Toivottavasti kaikki tietävät. Jos et tiedä, niin käy täällä. Hyvällä omallatunnolla siis löhöilyä, tankkaamista ja tuoremehun juontia. Sekä hyvää lukemista.

Huonosti nukutun yön jälkeen (kiitos siitä kissalle) lähdimme aamukuuden aikaan lumitöihin. Ja kamera taskuun mukaan, tottakai. Kärsikö bloginpitäjä verenheikkoudesta vai mistä kun kuvat eivät meinanneet onnistua. Näytöllä näkyi pelkkää valkoista, eikä kissaa missään.

(Kuvassa sittenkin myös kissa.)

Lunta oli tullut riittävästi. Niin paljon, että kujanpuoleinen lumipeite katolta oli lähtenyt liikkeelle maan vetovoiman kutsumana. Olin silloinkin hereillä ja kuulin sen. Voin kertoa, että huonosti nukutun yön jälkeen tänä aamuna otti koville. Ja päädyinkin tekemään lumityöt "vasemmalla kädellä" eli vähän sinnepäin. Tallentui se kissakin lopulta muistikortille:

Katos vaan, jonkun jalanjäljet! Tässä onkin hyvä tassutella.

Lumenluonnin jälkeen palasimme sisälle ja hetkeksi oikaisimme yhdessä sänkyyn. Töihinlähdön aika koitti, ja vaikutti siltä että työnjohtaja ei ollut tyytyväinen työnjälkeen. Päättelin sen tyylistä mihin malliin Myrsky katseli kuistin ikkunasta pihalle:

Voisit kyllä tehdä tarkempaa jälkeä!

-"Myrsky, rakas pieni ystäväni, tänään en kyennyt parempaan. Seuraavalla kerralla otan tarkemmin!"

Työnjohtajalla oli ankara katse, ja lupasin hoitaa pihan parempaan kuosiin palattuani päivätyöstäni. Näin tapahtuikin.

Translation: Alas Smith and Jones.

Tunnustus ja Hyvää Ystävänpäivää!

Hyvää Ystävänpäivää kaikille ihanille blogiystäville sekä lukijoille♥

Te teette bloggaamisesta ilon!

Happy Valentines´s Day♥

Paulalta ja Ruskalta sain eilen tunnustuksen, tuhannet kiitokset siitä!  Ajatuksena on antaa tunnustus eteenpäin viidelle blogille, joiden toivoisi saavan lisää lukijoita. 

Tunnustuksen sijaiskoti lähettää ihanalle venäjänsiniselle kaunottarelle Kissiminnille ♥

Ilmin ja Tikin isännälle Hukalle.

Pedolle sängyssä, eli Mindylle.

Varjoyrtin puutarhaan Myrtti-kissalle.

Sekä Myrskyn kaimalle, tuolle mainiolle mäykylle!

Sijaiskoti onkin saanut kaksi uutta lukijaa, tervetuloa Cheri ja Kirsi.

Myrsky ja Karhuherra Paddington

Kuka tuntee Karhuherra Paddingtonin? Varmasti kaikki. Täältä löytyy muutamia faktoja karhusta. Avainsanoja ovat siis "Paddington Station," "From Darkest Peru" ja "Please Look After this Bear."

Vuosia sitten vanhempani kävivät Lontoossa ja sain tuliaisia. Isäni toi minulle pienen karhuherran, hän oli ostanut sen Paddingtonin asemalta. Karhun kaulaan oli ripustettu lappu missä pyydetään pitämään kyseisestä karhusta huolta.

Karhu on saanut majapaikan vaatekaapistani. Seuraava lause voisi olla tyyliin (á la Saila): "Älkää välittäkö vaatekaapissa vallitsevasta sekasorrosta. Kiinnittäkää huomio karhuherraan sekä kissaan."

Eräänä maanantaina, (maanantait ovat sijaiskodin siivouspäiviä) Myrsky kaipasi omaa rauhaa ja se pakeni imurin ääntä vaatekaappiin. Kissa ilmeisesti huomasi karhun kaulassa olevan lapun, ja ymmärsi että tästä karhusta on pidettävä huolta.

Yes Sir!

Minä pidän sinusta huolta.

Varjelen sinua tuolta imurilta!

Tarvittaessa näytän vaikka kynteni.

I Will Look After You.

On tärkeää pitää huolta toisistamme. Oli kyseesssä sitten ihminen tai eläin. 

Tai vieraaseen maahan päätynyt karhuherra.

Huomenna vietetään ystävänpäivää. 

Mikä estäisi viettämästä ystävänpäivää joka päivä?

Translation: Please look after this BEAR THANK YOU.

Äly ja väläys

Oravankestävä ruokintalauta

Parisen viikkoa sitten kävin ostamassa sijaiskotiin "oravankestävän" ruokintalaudan linnuille. Kuvia vanhasta, edelleen käytössä olevasta laudasta löytyy täältä. Linnut ovatkin ahkeraan käyneet ruokailemassa, päätellen hangelle tippuneista auringonkukansiementen kuorista.
Uuteen ruokintalautaan mahtuu siemeniä paljon, ja se on helpompi täyttää kuin vanha muovinen systeemi. Ja se ei ole oravia varten. Vain pikkulinnuille. Lauantaiaamuna seurasin liikehdintää lintulaudalla. Kukas se siellä olikaan ruokailemassa? Ystävämme kurre!

Vaikutti siltä että oravalle oli katettu juhla-ateria. Bloginpitäjä oli fiksusti ripustanut lintulaudan siten että oravalla oli kätevästi oksa millä istua. Se mahdollisti molempien käpälien käyttämisen ruokailuun. Äly ja väläys! Oravankestävä lintulauta olikin oravaystävällinen. Enää kurren ei tarvitse roikkua pää alaspäin yrittäessään haalia jyviä ja siemeniä käpäliinsä.

Ruokintasysteemille viritettiin uusi sijoituspaikka. Toivottavasti sinne ei oravalla ole asiaa.

Translation: For Birds Only. No Squirrels.

Kipinöitä ilmassa

Vapaapäivisin ei herätyskello soi. On ihana heräillä rauhassa.

Talviöisin kissa nukkuu sängyssä. Ymmärsin tässä joku aika sitten asianlaidan. Kesä kun koittaa, Myrsky viettänee useimmat yöt ulkosalla. Sängyssä sitä ei varmaan juuri näy. Näistä hetkistä täytyy iloita ja nauttia, vaikka yöunet saattavatkin jäädä katkonaisiksi.

Myrsky rakastaa leipomista. Jos sen alkaa tehdä mieli leipoa, niin ei ajalla tai paikalla ole merkitystä. Oli sitten yö, aamuyö tai aamu, niin silloin sen on toteutettava itseään ja ryhdyttävä leipomaan. Sänky on tietysti paras paikka leipoa. Toki muukin pehmeä paikka käy. (Ilmaleipominenkin siltä onnistuu.)

(Huomatkaa viiksien asento ja keskittynyt ilme.)

Nyt pakkasilla olen huomannut erään hauskan yksityiskohdan. Sängyssä on hankaussähköä ja kipinöitä ilmassa. Kissa kun leipoo pimeässä, sen tassuista tulee kipinöitä!
Ei se taikuutta ole. Kyllähän hiuksetkin ovat pakkasella inhottavan sähköiset, ne rätisevät ja hiukset nousevat pystyyn kun otat pipon pois tai vedät paidan pään ylitse.

(Kuvaan en saanut kipinöitä, mutta niitä oikeasti on!)

Kissaa ilmiö ei tunnu haittaavan. Ei minuakaan. Päinvastoin. Sitä on kiva katsoa.

Translation: Rolling Stones: Sparks Will Fly.

Kissalaukku

Kataloogillinen joita ei ole

Lapsuudenkodin kirjahyllyyn oli eksynyt Jacques Carelmanin kirja, Kataloogillinen joita ei ole. Lapsuudessa kirja kaivettiin aina välille esille ja sitä uteliaana selailtiin ja ihmeteltiin. Naureskeltiinkin. Olin unohtanut kokonaan sen olemassaolon kunnes äitini tällä viikolla toi sen töihin. Pakkohan sitä oli taas selailla ja kummastella. Eli millainen kirja se siis on? Kirja on vuodelta 1970, tässä teksti takakannesta:

"Mitä on kauas? Kysyi Tippavaaran isäntä ja vastasi itse:
Se on piiiitkä matka. Toinen suuri suomalainen ajattelija Jörn Donner on todennut, että vuoteen 2000 ei ole enää kuin 30 vuotta!
Tämäntapaiset futurologiset ajatukset tulevat mieleen kai Teillekin, kun ryhdytte selaamaan Jacques Carelmanin kuvakirjaa »Catalogue des Objets Introuvables». Nimi on kyllä suomennettu sanatarkasti: Kataloogillinen joita Ei Ole. Finlandisoimisen eli suomenkielisen sovituksen urakoi kanssani Heikki Brotherus. Kirjoituskonekin siinä tärisi naurusta. Itse asiassa se Olivetti oli lopussa noin yhtä vetelä kuin Salvador Dalin taskukellot.
Jacques Carelman (39) on ranskalainen kuvanveistäjä, pop-maalari, illustratööri ja kriitikko. Ranskalaisen ase- ja polkupyörätehtaan ikivanhasta postimyyntiluettelosta hän sai idean. Ja sitten hän sai kärsiä ja keksiä. Ne keksit ja kärsät ovat nyt sitten tässä kirjassa.
Carelman tosin väittää kaikkia ideoitaan takuulla käyttöön kelvottomiksi (absolument inutilisables). Ei se ole niinkään varmaa! Takaperin käyvän kellon (sivu 120) olen esim. jo nähnyt peilinkautta edessäni arizonalaisessa parturissa, jolloin se pahus tietysti näytti ajan ihan oikein.
Ei mikään siis ole niin viisas kuin ihminen. Ja sitäpaitsi niin hassu.
Matti Viherjuuri"

Kirjassa siis omituinen huumori kukkii, mutta nämä keksinnöt voisivat olla todellisiakin. Jotkut niistä saavat suun virneeseen, jotkut pahoittavat mielen, jotkut ovat muuten vain päättömiä. Tässä muutama älynväläys osastolta:
Mies Vaimo ja Muut Kotieläimet:
Pukeutuminen. Optiikka. Proteesit. Välineitä eläimille.

Ensimmäisenä esimerkkinä Kissalaukku:

Selvennys menee siis näin: -"Kissanne matkustaa siinä mukavasti. Laukku on valmistettu pehmeästä nahasta, tikattu käsin, etupuolella päätä varten rei´itetty pleksilasilla varustettu tila. Voimakkaat kantoremmit. Vetolukko hännästä päähän. Älkää epäröikö, ensiluokkaista työtä."


Seuraava pahoitti mieleni ja sai minut kiehumaan.

 

Kissannahkainen koirantakki: 

-"Kaksi asiaa yhdellä iskulla: ensiksi suojelette koiraanne kylmältä, toiseksi uskotte että Teillä on myöskin kissa."

Vielä yksi: Luuruoto koiralle ja kissalle:

-"Jos omistatte sekä koiran että kissan, Teidän ilonne on suuri kun näette niiden leikkivän tunnin toisensa jälkeen tämän täysin vaarattoman kumiesineen kanssa."

Näiden lisäksi siis monia muita keksintöjä, mitä ei oikeasti ole olemassa. Mutta ne voisivat olla olemassa. Joistain jopa toivoisi ne olisivat olemassa, kuten Kattila "Kisu"

-"Kun vesi rupeaa kiehumaan, kuuluu tavanomaisen sihinän sijasta suloista kehräämistä joka erehtymättä tuo mieleen oman onnellisen kisumirrinne."

Älkää epäröikö jos kirja sattuu eteenne. Ostakaa, lainatkaa tai varastakaa se. Vietätte taatusti nauruhermoja hiveleviä hetkiä sen parissa.
(Ja lopuksi: Netistä löytyvä sivusto ei vedä vertoja kirjalle.)

Translation: http://impossibleobjects.com/