tiistai 15. toukokuuta 2012

Pakkolepoa

Jos elämä on hektistä ja reviirin vahtiminen vie voimat, on hyvä tietää että sijaiskodin sisätiloissa voi hellittää ja huokaista hetkeksi. Näin kävi meillä eilen. Kissa oli illalla sängyssä ja oikaisin itseni siihen poikittain. Tietysti kirjan kanssa. Kissa kehräsi tyynyllä ja silittelin sitä. Ilmeisesti se halusi enemmän ja pian se etsiytyi kylkeeni.


Myrskyä väsytti kovin. Viikonloppu meni reviiriä vahtiessa, ja ilmeisesti oli taas otettu kontaktia. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä sitä ei laskettu pihalle. Henkilökunta katsoi että kissa oli levon tarpeessa. Muutamaan otteeseen se hyppäsi yöllä tyynylleni, mutta luovutti sitten. En antanut periksi ja ulko-ovi ei auennut. Pihalle se pääsi pyörähtämään vasta aamulla. Pariksi tunniksi.

Kylki vasten kylkeä oli mukava olla, meistä molemmista. Kissa alkoi vaipumaan uneen. Asento oli melkoisen takakeno.


Aivan uneen saakka ei kuitenkaan vaivuttu, kissa nosti hitaasti aina päätään ylös kun kallistuskulma taaksepäin oli liian suuri. Minä hykertelin, se oli mitä suloisinta viihdettä♥


Illalla Myrskylle tuli taas tarve lähteä ulos. Pitkät ajat se vain istuskeli pihalla ja ihmetteli. Siilikin oli pihalla, mutta niille ei enää juuri korvia lotkauteta. Myrsky rekisteröi rapinan ja tarkasti että kukahan siellä rapisteli. Siilit ilmeisesti kuuluvat jo kalustoon, niiden vuoksi ei tarvitse hötkyillä. Tai sitten kissalla ja siileillä on diili: "Pysy poissa minun tieltä niin me pysymme poissa sinun tieltäsi."

Translation: Lay-off.



20 kommenttia:

  1. Voi mikä mainio pakkolepoasento teatteri teillä ;) Kissat kyllä nukkuu niin uskomattomissa asennoissa, että riittää ihmeteltävää. Hyvät kuvat on sijaiskodissa saatu napattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko. Asialla oli patologinen valokuvanottaja;)

      Poista
  2. Posket <3 Ihan sellaista pusku-poski-kamaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä:) Ja ihanan paksuilta kissan posket näyttävätkin!

      Poista
  3. Voi uupunutta sissiä. Turvallista on köllötellä henkilökunnan kupeessa. Alkoi ihan väsyttää minuakin. Kauniita unikuvia.

    VastaaPoista
  4. Mielettömän suloinen Myrsky <3 Hirmuisen hellyttäviä kuvia olet tilanteesta saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ella. Onneksi kollin elämä ei ole ainaista tappelua, sitä voi joskus hieman pehmoillakin.

      Poista
  5. Voi Myrskyä. Parempi vaan nukkua mamman vieressä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi. Myrskyllä on eriävä mielipide. Reviiri vaatii vahtimista.

      Poista
  6. Hyvät vieressä-olo-kuvat!! Se on ihanaa hoitoa puolin ja toisin!

    VastaaPoista
  7. Voi Myrsky, mikä ihana takakeno ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihalla mennään välillä tiukassa etukenossa, sängyssä voi ottaa toisen suunnan. Tai kallistua ihan minne mieli tekee.

      Poista
  8. No totanoinniin, mä en ny miähenä kuitenkaan voi sua sanoo söpöks tai silleen, mutta tyrnin näkönen sä oot eli siis miähekäs. Joo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kaima. Ai tyrni? Eiks se oo joku marjakin?
      Mutta joo. Mä olen komea miäs.
      Niin olet sinäkin, ja tytötkin sen tietää!

      Poista
  9. Ihana unikaveri! ♥ Taas alkaa silmät lupsua pelkästä kuvien katselusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mikä parasta tuossa unikaverissa: Se ei kuorsaa. Tuhisee kyllä ja saattaa kovaäänisesti hengittää, mutta kovaäänistä kuorsausta ei kuulu:)

      Poista
  10. Myrsky on söpö. Kuvista ihan näkyy, kuinka pää just meinaa nyökähtää taakse, ja silloin on Myrskyn korjattava asentoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman söpöin sijaiskissa, olet oikeassa!
      Blogin myötä olen opinnut että välimatka kameraan täytyy pitää lyhyenä. Jos mahdollista, kameran pitäisi olla aina käden ulottuvilla.

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!