keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kuukauden asento

Häntä koipien välissä

Urbaani sanakirja määrittää sanonnan näin: "Olla nolona tai varuillaan".
Ja useasti tämä sanonta yhdistetään koiriin.


Kyllä kissakin osaa hännän koipien väliin laittaa.
Mutta meillä ei nolostella eikä häpeillä.

Translation: Ask a Dog Behaviorist.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Postia herra Myrskylle

Viime viikolla sijaismamma laittoi siivouspäivänä tuulemaan. Naukulan likkojen joulukorttikin laitettiin pois näkyviltä, aarteiden joukkoon. Myrskyä tämä harmitti. Ja otti koville. Naukulan Helmikin huolestui asiasta. Iloksemme saimme postia Naukulasta. Helmi lähetti Myrsky-herralle postikortin. Tai Mamma sen taisi lähettää, ainakin hän vei sen postiin. Näin luulemme. Mutta ilmeisesti Helmin käskystä.

Sehän on Helmi!

Kortti otettiin ilolla ja innolla vastaan. Myrsky oli ihastuksesta mykkyrällään.
Ja niin oli sijaismammakin.
Ihana Helmi ♥

Kuules mamma, voitaisiinko sopia yksi juttu.

Myrsky ilmoitti heti erään asian.

Ota sormet pois!

Myrsky halusi pitää kortin itsellään. Koska kortissa luki Myrsky-herra. 
Ja vasta seuraavalla rivillä oli sijaismamman nimi.

Se on minun!

Tappelua meille ei syntynyt, Myrsky kehräsi aikansa (ja kuolasi kuvan päälle). 
Kortin laitoimme seinälle, Myrskylle sopivalle korkeudelle. 


Lämpimät kiitokset Helmille ja Mammalle, blogiystävät ovat ihana asia♥

Translation: The Colour of Love Is Ginger!


maanantai 28. tammikuuta 2013

Lempiasioita


Saimme Pirkolta mukavan haasteen. Kiitos Pirkko♥
Tehtävänä on kertoa kymmenen lempiasiaamme kuvin. 

Pihapiiri.

Koti. Sijaiskoti.

 Lukeminen yhdessä.

Metästely.

Hirvijahti karhukoiran kanssa.

Leikit.

Hyvät yöunet ja päikkärit.

Läheisyys.

Hyvä ruoka.

Villasukat. Lämpö.

Lempiasioita haasteen lähetämme eteenpäin:
Kattien kanssa -blogiin
Olkaa hyvät!

lauantai 26. tammikuuta 2013

Reipasta ulkoilua

Sijaiskodin tyyliin

Myrsky näyttää kuinka ulkoillaan. 
Ulos ovesta, katse oikeaan päin. 



Käännös vasempaan ja takaisin sisälle. 


Joinain päivinä ulkoilu ei vain nappaa. Sehän on sula mahdottomuus olla aina reipas ja tehokas! Tänään meillä kuitenkin reippailtiin. Sijaismamma ja kissa heräsivät ajoissa. Toisella oli tähtäimessä hiihtolenkki järven jäällä, toisella taas bongailua ja hengailua pihamaalla. Molemmat viihdyimme ulkona puolentoista tunnin verran. Talvi näytti kauniit kasvonsa sijaismammalle, suksi luisti hienosti järven jäällä. Pieni viima ei juuri haitannut, se punersi posket sopivasti. Hiihtämään täytyy lähteä toisenkin kerran.

Ja sitä pihabongausta voi harjoittaa tänä viikonloppuna, lisätietoa siitä löytyy BirdLifen sivuilta. Kuvia sijaiskodin viimevuotisista bongauksista löytyy täältä.

Translation: Cross-Country and Bird-Country.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Myrskykissat, jihuu!

"Olin rakastanut seikkailukertomuksia ja sankareita niin kauan kuin muistin. Niin kaikki lapset tekevät. Ehkä kaikki aikuisetkin. Paras kaverini Mary Lou Mallor ja minä valitsimme itsellemme lapsina roolit. Minä oli GI Joen Snake Eye tai komisario Gadget tai Han Solo. Viiletin naapurin pihojen poikki huutaen: "Myrskykissat, jihuu!"
(Evanovich, Janet. Yhdeksän hyvää. 2012)

Myrskykissa, jihuu!

Mikä ihmeen Myrskykissat? Oliko kirjan suomentaja käyttänyt luovuuttaan vai mistä oikein oli kysymys? Käyttämäni KVG-menetelmä paljasti, että kyseessä oli piirrossarja 1980-luvulta. Ja ilmeisen suosittu sellainen. Minulta tämä juttu on kyllä mennyt täysin ohitse. Jos Myrskykissat jäivät askarruttamaan, niin täältä ja täältä voit lukea kissoista tarkemmin.

Translation: ThunderCats!

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Terveisiä takapihalta

Sijaiskodin takapihalla piharakennuksen takana säilytetään polttopuita. Paikka on mielenkiintoinen, ainakin kissan mielestä. Polttopuiden seassa voi lymyillä vaikka mitä. Ja henkilökunnalla on vahva epäilys siitä että jossain siellä sijaiskodin takapihan kulttuuriympäristössä on siileillä koti. (Toisin sanoen paikka on siis riittävän siivoton ja hoitamaton.)


Tässä päivänä eräänä kannoin sisälle yhden pinon pohjimmaisia puita. Puiden joukkoon oli livahtanut joku salakielinen viesti. Tämän päättelimme siitä mielenkiinnon määrästä minkä kissa puukoppaa kohden osoitti.



Henkilökunnalle ei selvinnyt mistä oli kysymys, mutta kovasti tämä viesti kiinnosti kissaa. Polttopuiden mukana todellakin kulkeutuu sisätiloihin vaikka mitä, niiden puusta irtoavien palasien ja roskien lisäksi. Joskus sisältä on tavattu hyttysiä, vuodenaikana jolloin niiden ei pitäisi edes olla hengissä. Muistakin ötököistä on tehty havaintoja. Kuulostaa ehkä uskomattomalta, mutta viime sunnuntaina äitiäni pisti polttopuiden joukossa sisälle tullut ampianen!

Translation: Greetings From the Backyard.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Luopumisen tuskaa siivouspäivänä

Sijaismammalle tulee erittäin säännöllisin väliajoin se aika viikosta ja silloin laitetaan sijaiskodissa tuulemaan. Kyseessä on siivouspäivä, ei sen kummempaa. Tosin eilen oli hieman haikea fiilis. Sijaismamma päätti laittaa Naukulasta tulleen joulukortin pois näkyviltä, kätkeä sen arkistojen aarteisiin. Tämä otti Myrskyä yllävän koville. Kortista ei olisi haluttu vielä luopua.

Mä kuule terotan mun kynnet ja näytän sulle jos kortin viet!

Mä menen vahtimaan sitä!

Siis et voi olla tosissasi!

Vaikka kuinka kauniisti yritin Myrskylle sanoa, että joulu on jo ohitse ja kaikki koristeet täytyy ottaa pois, niin siitä huolimatta Myrsky ei olisi millään halunnut kortista luopua.

Please! Älä vie mun korttia!
 
Pienen kissan huoli ja hätä kortin kohtalosta oli sydäntä särkevää seurattavaa.

Anna mä vielä vähän katson korttia. Ja taputan sitä.

Ja vielä yksi suukko Helmille♥

Naukulan likoille tiedoksi: Kortin laitoimme aarteiden joukkoon. Peltirasiaan, minkä kyljessä lukee Hyvää Joulua. Sitä emme ikinä hävitä, se on niin tärkeä meille.

Translation: Sometimes It Just Isn't Fair.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Tuplasti tunnustuksia

Kissanpäiviä sijaiskodissa sai tunnustukset Irmalta blogista Elämää erimuodoissa 
sekä Tanskulta Junnun elämää maaseudulla blogista. 

Kiitos Irmalle sekä Tanskulle ja Junnulle


Tunnustuksen säännöt ovat:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa (alle 200 lukijan) blogia, joille haluat tunnustuksen antaa ja kerro se         jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille tunnustuksen jätit jakavat sen eteenpäin.

Annamme tunnustuksen seuraaville blogeille:

Olkaa hyvät ja iloitkaa tunnustuksesta


Myrsky nousi vielä pöydän päälle ja kehoitti: Muistakaa lähettäkää tunnustus eteenpäin.
Ja vielä: Puskekaa, pusutelkaa ja kehrätkää, tykätkää toisistanne!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Translation:  Is All You Need.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Lehdistötilaisuus ja naamioitu kissa

Sekä rikottu kotirauha

Viime päivinä valtakunnassa on luettu uutisia presidentti Halosen uudesta kissasta. Sijaiskodissa seurasimme mielenkiinnolla ja ihastuksesta kiljahdellen näitä käänteitä kissan Suomeen saapumisesta. Kissa on oikein kaunis yksilö, joten onnea presidentin perheelle! Myös me täällä sijaiskodissa järjestimme viime viikolla lehdistötilaisuuden. Mediasirkus ei ollut samaa luokkaa minkä naamiokissa Meggi sai aikaiseksi. Eikä aihe ollut yhtä iloinen. Päinvastoin. Vakavista asioista oli kysymys.

Sijaiskodin kotirauhaa (Suomen rikoslaki 24 luku 1 §, lue tarkemmin täältä) on rikottu. Olemme pahoittaneet mielemme.

Sijaismamma kertoo: Tuolta naamioitu kissa tunkeutui sisälle.

Eräänä iltana sijaismamman mentyä jo maate tuli Myrsky samaan vuoteeseen yöunille. Henkilökunta puuhasteli kuistilla iltapuhteiden parissa. Yhtäkkiä yläkerrasta kuului ääniä. Joku oli tullut luvatta kissan kulkuaukosta sisälle. Henkilökunta ei aikaillut. Siltä istumalta lähdettiin tarkistamaan tilanne.

"Älä selitä! Tule jo leikkimään."

Naamioitua kissaa ei saatu kiinni, ainoastaan näköhavainto tehtiin. Kissa otti käpälät liukkaasti alleen ja hyppäsi useamman metrin matkan kuistin katolta maahan. Naamioitu kissa katosi pimeyden turvin sijaiskodin pihamaalta. Tämä oli erittäin törkeää ja loukkaavaa, sillä samaan aikaan sijaismamma ja Myrsky uinuivat ruususen unta, kaikessa rauhassa.

Olemme pahoittaneet mielemme syvästi. Myrskylle päätimme jättää kertomatta tästä loukkauksesta, sillä emme halua järkyttää kissan mielenrauhaa. Haluamme että sillä on sijaiskodissa turvalliset oltavat. Tosin tämä "älä näe, älä kuule, älä puhu" -metodi ei ehkä ole se kaikista älykkäin toimintatapa. Yritämme kuitenkin kovasti pitää yllä turvallisuuden idylliä.

"No vihdoin päästiin asiaan!"

Vaikka olisimme kuinka vaiti tapahtuneesta, niin tyhmä kissa Myrsky ei suinkaan ole. Jos tunkeilija jätti merkkejä itsestään, osaa kissa tehdä vastaiskun. Kenties kujakyttä tunnistaakin naamioituneen tunkeilijan ja ottaa oikeuden omiin tassuihinsa.

Translation: Masquerade.


perjantai 18. tammikuuta 2013

Pakkasvaroitus melkein koko maassa

Sekä musta mysteeritipu

Sijaiskodin leveysasteilla on voimassa pakkasvaroitus. Suuremmin ei pakkaspäivänä kannata aktiviteettejä harrastaa. Kannattaa siis jäädä sänkyyn jos suinkin mahdollista. Jos työvelvollisuudet eivät kutsu, on lintubongaus ikkunan takaa yksi oiva vaihtoehto viettää pakkaspäivää.


Henkilökunnan nikkaroimalla lintulaudalla käy melkoinen kuhina.


Se valmistui vasta pari viikkoa sitten. Linnut kelpuuttivat punaisen torpan heti. Se on asennettu kepin nokkaan, joten se saattaa (valitettavasti) houkutella oravankin kiipeämään ja herkuttelemaan siemenillä. Viime vuonnahan ostin lintulaudan mikä osoittautui varsin oravaystävälliseksi. (Lintulaudassahan ei mikään vikaa ollut, se oli silloin asentajan moka.)

Lintulaudalla on vieraillut erittäin kookas musta lintu. Suoraan sanottuna melko pulska yksilö. Se on pikkulintuja huomattavasti suurempi. Naakka se ei ole. Osaako joku tunnistaa sen?


Tunnistuskuvat ovat surkeaa laatua, mutta alemmassa kuvassa huomaa kokoerot. Pakkasella tipu pörhistyy entisestään.


Kaverista huomaa että se on käynyt lintulaudalla ahkeraan tahtiin. Se ilmestyykin paikalle ensimmäisenä. Ja ilmeisesti poistuu viimeisenä, tosin sitä en ole ollut todistamassa. Veikkaamme tyyppiä mustarastaaksi. Mutta voisiko se peräti olla mustavaris?

Translation: Fat Chick.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kattihaaste #20: Wanha kuva

Kattihaasteessa huudeltiin vanhojen kuvien perään. Sijaiskodista ei kovin vanhoja kuvia löydy, joten kaivelin vanhempieni kuvakansioita. Mauri Peruskissa sai kunnian osallistua tähän haasteeseen. Kuva on otettu mustavalkofilmille 1980-luvun loppupuolella. Valitettavasti tarkkaa päivämäärää ei kukaan ollut kirjoittanut kuvan taakse. Kuvan otti isäni, hän on aina ollut kameramiehiä. Kuva otettiin joko kuvaamisen ilosta tai se oli tarkoitus lähettää jollekin kirjeenvaihtokaverilleni ulkomaille. Kirjeenvaihtokaverit olivat kova juttu silloin joskus ennen kännyköitä, sähköpostia ja internetiä.


Kuvassa siis Mauri Peruskissa, (vrt. Maukka Perusjätkä). Maurin kutsumanimi olikin Maukka. Kissa oli meille kaikille kovin rakas. Kokoakin sillä oli vaikka muille jakaa. Se onkin tuon kollipojan syytä että olen heikkona isokokoisiin kissoihin. (Tai tarkemmin ajateltuna kissoihin ylipäätään!) Maukka oli lapsuuteni ensimmäinen kissa. Ja tuo pitkätukka teinari on bloginpitäjä jostain sieltä 80-luvulta.

Translation: Back To The 80's

tiistai 15. tammikuuta 2013

Haaste

Sijaiskotiin tupsahti haaste Maijalta blogista
 Ajattele kaikkea mitä sinulla on, älä mitä sinulta puuttuu.

Haasteen säännöt:

1. Kiitä haastajaasi ja linkkaa hänet postaukseesi.
2. Vastaa haastajan 10 kysymykseen.
3. Keksi 10 uutta kysymystä.
4. Haasta 10 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.

Kiitokset Maijalle!

Seuraavassa vastauksemme Maijan kysymyksiin.

1. Paras päivä viikosta, miksi?
    Myrsky vastaa: Jokainen päivä on hyvä päivä. Joka päivä on ruokapäivä.

2. Mikä oli 2012 vuoden kohokohta?
    Koska perheessä harrastetaan metsästystä löytyy kohokohta sen parista.
    Myrsky: Itse saalistettu pupu.
    Minna: Elämäni ensimmäinen haukkukaato.

3. Salmiakki vai suklaa?
    Koska Myrsky ei moisista piittaa, syö Minna niitä molempien edestä.

4. Mitkä 3 asiaa tekee päivästä täydellisen?
    Minna vastaa: Kissan kehräys, puskut ja pusut.
    Myrsky vastaa. Kun sijaismamma nousee, se antaa mulle ruokaa. Ja sama illalla. Ja       yöpalaakin tulee kunhan osaa nätisti pyytää. 3 ateriaa päivässä tekee siitä täydellisen.

5. Jos mailmanloppu tulee, miten haluat viettää viimeisen päivän? 
    Olemme sitä mieltä että tulee olla toista niin liki kuin mahdollista.
   
6. Onko eläin lemmikki vai perheenjäsen?
    Molemmat ovat sitä mieltä että perheenjäseniä olemme toisillemme.

7.Unelma matka kohde, miksi?
   Minnalla on matkahaaveita, mutta kovin kauas kotoa ei Myrsky
   sijaismammaansa halua päästää!

8. Uimaranta vai kylpylä, miksi?
    Uimaranta. Kissat eivät pääse kylpylään.

9. Paras asumismuoto, miksi?
    Omakotitalo. Oma tupa, oma lupa.

10. Mikä on talvessa kauneinta?
     Kirkas pilvetön taivas, pakkasella. 

Sijaismamma on se laiska, tyhmä ja saamaton. Mä olen vain komea.

Tällä kertaa olemme laiskoja, tyhmiä ja saamattomia ja jätämme uusien kysymysten laatimisen ja haasteen eteenpäin lähettämisen. Yhden kysymyksen kyllä esitämme. Halukkaat saavat vastata:
Pallo vai raita?

Translation: Questions and Answers.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Kipin kapin

Juoksujalkaa

Gastronominen ekstaasi odottaa!


Sijaismamma idätti ruohoa. Eikun vehnää. 
Aiemmista viljelyksistä voi lukea täältä.


Todellisuudessa vehnä ei ole ollut mikään kummoinen menestys, ja nyt viikonloppuna maalla käydessäni kysyin voisinko saada jonkun kourallisen kauranjyviä, menisivät hyvään tarkoitukseen. Maanviljelijä oli avokätinen, lapiotolkulla olisi minulle jyviä antanut antanut mutta tyydyin huomattavasti vähempään määrään. Kipinän tähän kauran viljelyyn sain Pirkon viikonlopun siemenpostauksesta. Täytyy laittaa tämä Peppi-kaura itämään, ja katsoa olisiko sillä suurempi suosio.

Välillä tosin tulee mieleeni että miksi asiat täytyy tehdä vaikeamman kautta? Helpommin sitä saisi kissalle vihreää jos ostaisi rasiallisen siemeniä eläintarvikekaupasta ja idättäisi niitä. Tai tulisi kotiin kukkakaupan kautta. (Sitä en tosin enää uskalla tehdä, lue postaus niin tiedät miksi.)

Translation: Something Old, Something New, Something Green.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Monsieur Myrsky

Edellisestä kampaajakäynnistäni on vierähtänyt aikaa melkein puoli vuotta. Tällä viikolla äitini leikkasi hiuksiani. Päätin investoida hyvään hiuksiin jätettävään hoitoaineeseen ja astelin sisään vakiokampaajani salonkiin ostoksille. Juttelimme pikaisesti, pipoani en kehdannut riisua ettei vain ammattilainen näe hiusteni alennustilaa! Kerroin että äitini käytti saksiaan kuontalooni, mutta erään asian jätin mainitsematta: Minulla on oma kotikampaaja!

(Postauksen kuvat on otettu päikkäreiden aikaan, salonki oli silloin auki.)

Myrsky hoitelee siis kujakytän hommien lisäksi kampaajan virkaa. Kissa on opetellut laittamaan sijaismamman hiuksia. Kissa ei kuitenkaan tee värjäyksiä eikä leikkaa, vaan se on keskittynyt tekemään kampauksia ja antamaan päähierontaa.
Tämä kampausten teko on päivittäin toistuva ilmiö. Useimmiten Mösjöö Myrsky avaa salonkinsa öiseen aikaan, mutta harmaasta taloudesta tässä ei suinkaan ole kysymys, pois se meistä. Myrsky hyppää tyynylleni ja alkaa leipomaan. Hiustenlaittoon (leipomishetkeen) kuluu kissalta viitisen minuuttia, joskus enemmänkin.

(En siis suinkaan nuku villatakki ylläni!)

Jos sijaismamman kampaus ei jostain syystä ole Myrskyn mieleen, se tehdään uusiksi. Ja vieläpä samana yönä. Minun ei auta pyristellä vastaan, kuinka voisinkaan? Kissa kehrää tyytyväisenä, viikset väpättävät ja se leipoo tassuillaan. Välillä kampaajamestari tule niin liki kuin mahdollista, tunnen sen pienen hengityksen ihollani. Pois hätistäminen ei tule kysymykseenkään, oli kello sitten kaksi tai neljä keskellä yötä. Erään asian olen päättänyt. Johonkin se raja on kuitenkin vedettävä. Jos kissa ilmoittaa haluavansa tehdä minulle ripsihuollon, niin siihen en suostu.

Translation: Hair Salon Moggy. Specialized In Styling.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Kiukkusilmäisyyden esto

Mitä se kiukkusilmäisyys oikein on? Kiukkusilmäisyys on vanha juttu. Siitä voi lukea sodan jälkeen ilmestyneestä Pikku-Marjan eläinkirjasta. Eläinkirjaa selailin vanhempieni luona, minä ja veljeni olimme saaneet sen joululahjaksi 1970-luvulla. Runokirja taitaa olla eniten myyty suomalainen lastenkirja. Minun silmäni pysähtyivät kirjaimeen G.


Tulta iskevät silmät! Tuo Goljatti muistuttaa melko paljon Vilmaa. Vilmalla on karva kuin silkkivilla ja silmät keltaiset kuin kulta ja ne iskevät tulta. Ainakin niissä valokuvissa mitkä olen kissasta ottanut. Toinen vaihtoehto on että olen niin surkea ottamaan kuvia Vilmasta ja saan sen silmät poikkeuksetta iskemään tulta. Tämä on minusta erittäin raivostuttavaa. Vai onko Vilma kipakampi yksilö kuin Myrsky koska sen silmät poikkeuksetta loistavat?


Joissain kameroissa, jopa kännykkäkameroissakin löytyy valinta punasilmäisyyden esto tai punasilmäisyyden vähentäminen. Punasilmäisyyden esto ei toimi kissan silmien kanssa. Pitäisi varmaan kameravalmistajien kehittää omat kamerat kissoja kuvaaville ihmisille valikolla kiukkusilmäisyyden esto.

Translation: Fire In the Eyes.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kovat kollipojat

Osaavat pelotella ei-toivottuja vieraita.
Oman reviirin puolustus on tärkeää.


Ja kovat pojat käyvät ulkona pissalla talvellakin.
Siitäkin huolimatta että sisävessa on käytettävissä.


Kovanaaman imagosta on pidettävä huoli, sillä kissojen kevät on alkamassa. Illalla voi sitten hypätä sijaismamman kainaloon nukkumaan kun vieraat silmäparit eivät ole näkemässä.

Translation: Tough Guys Don't Dance.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Hänen kuninkaallinen erehtyväisyytensä

Sude kertoi parissa edellisessä postauksessa hänen Armas-kissansa pissaongelmista. Postaukset kannattaa lukea, siellä on pari ihastuttavaa ja hauskaa tarinaa. Minäkin ajattelin kertoa erään läheltä liippaavan jutun. Meillähän ei ole ollut Suden kuvailemia ongelmia (nyt täytyy koputtaa puuta) paitsi ensimmäisen eläinlääkärikäynnin jälkeen nukutuksesta herätessä oli Myrskylle käynyt vahinko. Lattialle ja sänkyyn. Silloin oltiinkin syyntakeettomia.

Mitä tölläät? Sattuu sitä paremmissakin piireissä!

Mutta Vilmasta minun piti kertomani. Äitini ihastui huonekaluliikkeessä eräisiin mattoihin ja hän osti niitä kolme kappaletta, kaikki olivat erivärisiä. Yhden matoista äitini laittoi olohuoneen lattialle. Vanhempani katsoivat kaikessa rauhassa televisiota, kun hänen kuninkaallinen korkeutensa kuningatar Vilma keksi, että uusi matto muistuttaa erittäin paljon pellettejä. Ja se on vieläpä melkein saman värinen kuin hiekkalaatikon pelletit. (Vilma pissii siis pelletteihin.) Äitini huomasi kuinka Vilma kävi istumaan maton päälle, häntä takaviistoon sojottaen. Siinä vaiheessa äitini tajusi että kissahan pissaa siihen matolle! Äitini huusi kuin hyeena: "VILMA!"

Myöhäistä se oli. Pissa valui jo siinä vaiheessa pitkin parkettia... Matto pestiin, ja se on nyt toistaiseksi piilossa. Ehkä jonain päivänä se voidaan laittaa takasin lattialle. Mutta hei, voivathan kissatkin erehtyä ja kissoilla voi olla huono näkö. Alhaalla vertailukuva kissan pelleteistä ja maton pintastruktuurista. (Pintastruktuuri. Eikö olekin hieno sana tänne kissablogiin?)


Pelletti                                                        Matto


Muistuttavat siis hyvin paljon toisiaan. Jos ihminen on erehtyväinen, suotakoon se ominaisuus kissoillekin.

Translation: We All Make Mistakes.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Pieniä ja isoja jälkiä

Viikonlopuksi luvattu auringonpaiste ei sitten saapunutkaan. Lauantaiaamuna näytti hetken aikaa lupaavalta ja innoissani kaivelin aurinkolasini esiin. Ja pöh. Joudumme siis tyytymään joulukuussa otettuihin aurinkoisiin pakkaskuviin. Aurinkoa ei ole luvassa vielä tällä viikollakaan.


Pieni valonpilkahdus viikonloppuna oli jälkilöytö. Olin maalla kävelyllä karhukoirien kanssa. Jalo haistoi jotain mielenkiintoista. Jonkin matkan päässä metsätien yli menivät kahdet ison kissan jäljet. Kaksi ilvestä, jäljistä päätellen emo ja pentu olivat ylittäneet tien jokunen hetki sitten. Jäljet olivat melko tuoreet, sillä kissan haju oli vielä ilmassa. (Jalo ei ole jälkikoira, vaan se löytää riistan ilmavainun perusteella.) Jälkilöydöstä tehtiin ilmoitus petoyhdyshenkilölle.

Sijaiskodin pihamaaltakin löytyy jälkiä. Pihalla risteilee paljon pienten kissojen ja rusakoiden jälkiä. Kissojen jäljistä valtaosa kuuluu Myrskylle, osa todistettavasti naapurin Namulle sekä naapuruston "Grand Old Ladylle" 14-vuotiaalle Emmalle. Kuinka kummassa ne tytöt aina vaan jaksavatkin Myrskyä piirittää?

Translation: How Did the Bobcat Get Its Name?