perjantai 11. toukokuuta 2012

Huuhkaja pihalla

Postaus slow-blogging tyyliin.

Saaripalstan Saila haastoi eilen postauksessaan "kaikki julkaisemaan vähän vanhempiakin kuvia ilman huonoa omaatuntoa." Postaus kannattaa lukea, Saila puhuu asiaa ja bonuksena sieltä löytyy ihana kuva tervehtyneestä Ransulista. Innolla tartuin haasteeseen. Tämän postauksen kuvani ovat jo yli viikon vanhoja. (Oh my.) Eli nykyhetken mittarilla katsottuna jo tosi vanhoja.

Viikko sitten kävimme eläinlääkärillä. Siitäkin kerroin jälkijunassa -siis seuraavana päivänä. Riehuvasta kissasta, mikä ei aiheuttanutkaan kohtausta eläinlääkärillä, voi lukea täältä. Myrsky sai eläinlääkäriltä kipulääkettä pistoksena ja käynnin jälkeen sijaiskodin henkilökunta katsoi parhaaksi pitää kissaa sisätiloissa vaikka se olisi halunnut mennä pihalle. Väsyttikö kipulääke, sitä en tiedä, enkä tullut sitä lääkäriltä edes kysyneeksi. Kissa kuitenkin tyytyi kohtaloonsa ja paineli vaatekomeron hyllylle lepäämään. Hyvä niin, kovin raihnainen se olikin. Illalla se sai luvan lähteä ulos. Joulukuisen lääkärikäynnin jäljiltä kissa muistutti hieman huuhkajaa.


Nyt tapahtui sama ilmiö, vaikka ei käytetty rauhoittavia aineita. Ilta-auringossa paistatteli pieni huuhkaja. Kovin pitkään ei ulkosalla viihdytty, vaan huuhkaja palasi takaisin sisälle toipumaan. Olikohan lääkärikäynti sen verran stressaava että voimat menivät?

Melko pulskalta kissa näyttää, eikö? Täytyy selventää asiaa ja kertoa että kuva on otettu hieman yläviistosta, ja se vääristää mittasuhteita. Oikeasti Myrsky on aika hoikka poika. (Ja maha sillä hieman roikkuu, mutta se on ihan vain treenin puutetta.) Ikääkin sillä alkaa jo olemaan, joten ei ihme jos joku paikka hieman roikkuu. Pian alkaa Myrskyn kahdeksas elinvuosi. Myrsky sai antibioottikuurin annosteltuna 4,8 kilogrammaa painavalle kissalle. Eli ei todellakaan mikään suurensuuri kollipoika ole kysymyksessä.


Parempi olisi meidän kaikkien ottaa elämässä slow-asenne käyttöön. Ainakin joissain asioissa, missä se on suinkin mahdollista. Kannattaa joskus ottaa mallia niistä kissoista. Niillä on aivan oikea elämänasenne. Sillä mihinkäs tässä on kiire, valmiissa maailmassa? Pitää ehtiä imuroida ja täyttää tiskikone ja syödä ja käydä treenillä ja pestä pyykkiä ja sitten vielä se yksi projekti mitä en ole aloittanut ja toi paikka täytyy saada kuntoon ja viedä noi pois ja siirtää tavarat autotallista pihalle ja PÄIVITTÄÄ FB-statusta, pakko olla ajan hermoilla! (Paitsi minua ei sieltä kerhosta löydy, minulla on siis yksi kiire/tarve/pakko vähemmän.)
Ja kissoilla jokainen päivä on hyvä päivä, sitä mieltä ovat Paula ja Ruska.
Näinhän se on. Elämä on tässä ja nyt.

Oikein paljon tervetuloa mukaan lukijaksi Blackie!

Translation: Take a deep breath and slow down.

23 kommenttia:

  1. Huhuu! Ihan on pieni huuhkaja. Yksi elämäni oivalluksista on se, ettei minun tarvitse tehdä kaikkea "kivaa" (josta en edes pidä, mutta kun muutkin). Elämä on yksinkertaisenakin ihan riittävän monimutkaista. En pystyisi raportoimaan elämästä reaaliajassa, olen siihen aivan liian hidas. Onko siellä henkilökunnan silmä jo parantunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava elämänohje. Vähemmän on enemmän.

      Kiitos kysymystä, silmävoidekuuri on ohitse, kaikki ok. Toivottavasti. Ja Myrskyn tassuista ruvet ovat parantuneet, tassuun on tosin jäänyt pieni arpi. Ja poisajeltu karvapeite kasvaa kyllä takaisin ja peittää sen. Sijaiskodissa siis kaikki hyvin:)

      Poista
  2. Huhuu, ompas mainio kuvaefekti! Ihan ehta huuhkajahan se siinä. Tokihan ne lääkkeet väsyttää ja saattaapi jo lääkärin tapaaminenkin väsyttää, kun onhan se jännittävää. Varsinkin jos joutuu tsemppaamaan ja olemaan Kissoiksi, siis niinku fiksusti.
    Asiathan muuttuu ajanmyötä ja senkin takia jonkin postausaihe voi muhia ja muokkaantua päässä kauan ennen ulostautumista, joskus jostain vanhasta kuvasta uusi piirre saa ajatuksen lentämään ja niinhän se pitää ollakin. Kyllä mä myös muhittelen tahallani postauksia, jos sattuu oleen postaustulvintaa... Joka tapauksessa slow life kunniaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuhkaja, rusakko, pöllö, jne. Rakas lapsi, monta nimeä!
      Minullakin on postauksia "varastossa" mutta jos tulee jotain akuuttia, tärkeää ja odottamatonta niin silloin ne postausaiheet "kiilaavaat" jonon ohitse. Ja sitten saattaa käydä juuri niin että ne jäävät roikkumaan ja ne otetaan sitten joskus esiin, kenties vähän toisessa muodossa.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Kyllä elämä on ihmisen ja kissan parasta aikaa! Ja viikon vanhoja kuvia, oh my, todellakin :-D Ihana pieni huuhkaja sieltä löytyikin. En ollut sisäistänyt, että Myrsky todella on yli kilon pienempi kuin Musti ja Ransuakin melkein kilon kevyempi. Hienot pörröiset villapöksyt Myrskyltä löytyy, selvästi on vähän vilpoinen olo kun kissa on noin hyvin "kasassa", etutassutkin oikein takavilloihin painautuneina ja häntä varpaiden suojana!
    Olen samaa mieltä Pirkon kanssa postausaiheiden muhimisesta, joskus ne muhivat kuukausikaupallakin ja niistä sitten joskus kirjoittaa jos enää muistaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli hyvä viisaus: "Elämä on ihmisen ja kissan parasta aikaa." Tämä lienee siis Sailaismi;)

      Mielestäni Myrsky voisi olla painavampikin, mutta se vaikuttaa ihan hyvinvoivalta tuon kokoisena. Myrskyn oikean perheen jäsenet totesivatkin että kissa on täällä ollessaan lihonut:D Äitini tulleesa käymään hän on ihan kauhuissaan kun näkee Myrskyn: "Sehän on kuin etelänmaan kissat! Tuommoinen laiha luikku!"

      Kauneus on siis katsojan silmässä.

      Poista
    2. Voihan Sailaismi, repesin:)
      Mitä ihmeen jättiläiskissoja teillä oikein on? Meillä 3-4 kg koko kolmikko...Niinno, etelänmaan tai siis idän laihoja luikkuja...

      Poista
    3. Niin, ne etelän hetelmät on tuollaisia kevyitä tapahuksia mutta katsos täällä kasvaa viikinkejä. Niillä on vahvat luut ;-)

      Poista
  4. Toi animaatio on loistava :D ilmiselvä huuhkaja! Vielä kun olisi saanut Myrskyn pään pyörimään niinkuin pöllöllä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni! Aivan senkaltaiseen animaatioon eivät taitoni riitä.

      Poista
  5. Mitä tulee noihin painoasioihin, niin käsittääkseni kissa on kaikkein terveimmillään normaalipainon alarajoilla. Vaikka minusta pyöreät ja pehmoiset kissat ovatkin niin ihania :D

    Rapsuja pikku-huuhkajalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rapsutukset välitetty, kiitos niistä!
      Pyöreys ja pehmeys kissoilla ei haittaa yhtään, päinvastoin♥

      Poista
  6. Oi kuinka ihana pikku huuhkaja! Hieno efekti ja hyvä homma että siellä ollaan parannuttu. Tuosta painoasiasta ei sitten tästä huushollista tule mitään kommenttia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kissa on vaikka huuhkajalta näyttääkin. Mistäkö sen tietää? Se ääntelee kuin kissa.

      Poista
  7. Hui, ku mua oikeen kylmäs, ku säikähin, että teijän pihalle oli tullu huuhkaja. Mut se olitkin sä, kaimakuoma. Sä kyl muuntaudut moneksi.

    En mä ny sua gaumeen piänenä pitäs. Sä painat kilon vähempi ku mä. Mut voitas me kyl vaatii herkundaaleja, että päästäs oikeen kisakuntoon. Sullakin on jatkuvasti niitä reviiririitoja, niin pitäähän sulla massaa olla. Mulla taas toi energia kuluu, ku mä juoksen noitten tyttöjen perässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules kaima, meistä kissoista on vaikka mihin. (Tosin ei me osata haukkua niinkuin koirat.)
      En mä nyt niin suurensuuri ole. Moni blogikolli on mua kookkaampi, mut ei se mitään. Mulla on itsetunto enemmän kuin kohdallaan;)
      Henkilökunta alkoi kyllä annostelemaan mulle enemmän ruokaa kun alkoi toi jahtikausi. Mullahan palaa ihan älyttömästi kaloreita kun yöt pitkät vahtaan reviiriä. (Ja jos hyvin käy, syön yöllä joitain tuoretta lihaa suihini. Itse pyydettyä, tottakai.)
      Aina sä niitä tyttöjä vaan jahtaat. Mutta mikäs sen mukavampaa!

      Poista
  8. Kyllä eläinlääkärikäynti käy aina kauheasti voimille, sekä kissan (olipa sitten eläinlääkärissä riehuva tai lamaantunut) että myös kissan saattajan. Kun kotiin päästään, molemmat on ihan puhki. Mikäs ihme sitten on, jos kissa alkaa näyttää huuhkajalta. Kyllä olo siitä pikku hiljaa tasoittuu ja kissa näyttää taas kissalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, käynnit ovat koettelemuksia kaikille osapuolille. Käynnin jälkeen tilanne kyllä normalisoituu. Huuhkaja viipyilee hetken verran ja sen lähdettyä kotona on jälleen se ihana ja tervehtyvä kissa.

      Poista
  9. Myrsky onkin samankokoinen kuin Paavo, kuvissa se on näyttänyt isommalta!

    Minäkin ajattelin otsikosta, että huuhkaja on kyläillyt teillä päin eikä se kissan vinkkelistä ole mikään hyvä uutinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas olen pitänyt teidän Paavoa niin muhkeana ja kookkaana:D Ja sitten ne ovatkin samaa kaliiperia!

      Poista
  10. Kiire on niin itsetehtyä. Mullakin niin paljon tekemättömiä asioita, että tässä vaan sitten istun : ) Olisi kyllä mukavaa, jos kissa kävelisi kuten koira ja sen kanssa voisi lähteä lenkille (silloin kun huvittaisi). Ihmekö se, että kissat pyöristyvät helposti: koko ajan vaan syötäisiin eikä liikuta ollenkaan : )

    Myrsky on NIIN suloinen : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mayo. Olen samaa mieltä, Myrsky on suloinen:)

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!