sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Merkkipäivä. Äitienpäivä.

Kiitos

Vuosi sitten 13. päivä toukokuuta oli perjantai. Viikonlopun jälkeen maanantaina oli isäni menossa ensimmäiseen leikkaukseen. Minua mietitytti aivan suunnattomasti. Ja pelottikin. Tietysti. Huoli isästäni oli kova. Meillä kaikilla. Sen kaiken epätietoisuuden ja pelon keskelle tuli Myrsky. Kissa muutti tänne siis vuosi sitten. Näistä kissan ensihetkistä sijaiskodissa olen maininnut tämän postauksen ensimmäisessä kappaleessa.

Tänään sijaiskodissa vietetään siis merkkipäivää. Kuluneesta vuodesta en vaihtaisi päivääkään pois. En ymmärrä kuinka olenkaan voinut niin monta vuotta elää ilman kissan seuraa. Iloa on riittänyt, mutta myös huolta ja murhetta. Tuhannet kiitokset Myrskyn oikealle perheelle siitä että kissa sai muuttaa tänne♥



Kovin olen kissaan kiintynyt, se lienee sanomattakin selvää. Veljeni sanoi minulle kerran näin: "Sydämesi särkyy sitten kun Myrsky muuttaa pois." Näin tulee käymään, sen tiedän. Sitä ei vain kannata miettiä nyt. Täytyy iloita näistä hetkistä eikä murehtia tulevaisuutta. Minun puolestani kissa saisi asua täällä koko elämänsä.



Tänään on myös äitienpäivä. 

Tässä virtuaalikukkanen omalla rakkaalle äidilleni.

Aurinkoista äitienpäivää♥






Alla oleva kuva on otettu 13.5.2011. Kovin laihalta kissa kuvassa näyttää. Pakko se on minunkin myöntää: Kissa on täällä ollessaan hieman pulskistunut.


Aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille,
vietitte sitä minkä merkeissä hyvänsä tai missä hyvänsä.

Translation: Time to celebrate!

20 kommenttia:

  1. Onnellista merkkipäivää teille <3 Tottahan se on että tulevaa ei kannata murehtia, nautitaan aurinkoisesta säästä ja tästä päivästä!

    (minua vähän surettaa että mitä tälle ihanalle blogille sitten käy jos Myrsky muuttaa joskus pois? Voiko Myrsky muka parempaa kotia toivoa ja saada...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni!
      (Minunkin pitää tunnustaa että olen muutaman kerran ajatuksissani sivunnut asiaa. -Mutta ei se etukäteen miettiminen auta.) Täytyy olla onnellinen tästä päivästä ja iloita näistä hetkistä.

      Poista
  2. Onnea merkkipäivänä! Myrsky on saanut parhaan mahdollisen sijaiskodin! Tippa tuli linssiin kun mietin, että hän joutuu muuttamaan. Mutta sitä ei surra nyt. Minäkin olen usein ihmetellyt miten olen aiemmin voinut elää ilman kissaa. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri. Olen yrittänyt pitää kissasta yhtä hyvää huolta kuin se olisi omani. Ei ole itku kaukana minullakaan jos alan miettimään sitä että Myrsky muuttaa pois, mutta mistään semmoista ei ole vielä ollut puhetta. Se päivä tulee sitten joskus.

      Aurinkoista sunnuntaita teillekin!

      Poista
  3. Talo ilman kissaa on kuin akvaario ilman kaloja.
    Hyvää merkkipäivää teille ja nauttikaa toisistanne <3

    VastaaPoista
  4. Myrsky on tullut jäädäkseen. Kyllä näin on. Sen näkee jo Myrskyn korvien asennosta, niiden huuhkajan korvien.

    Onnea koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima.
      Kyllä meillä kaikilla on ihan kivaa yhdessä ollut. Palvelukin pelaa hyvin;)

      Poista
  5. Onnea merkkipäivän johdosta! Tulee ihan tippa silmäkulmaan kun miettii taloa ilman kissaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mamma.
      Ei se koti ole jos siellä ei ole kissaa...

      Poista
  6. Tuota... Meillekin tuli Cisu yhdeksi yöksi yökylään. Siitä on nyt 3,5 vuotta eikä Cisu aio IKINÄ muuttaa pois Koratiasta, tai ainakin me muut muutetaan sitten mukana. Toivotaan, että Myrskyn väliaikaisuus on yhtä pitkäaikaista laatua. <3 Muuta vaihtoehtoa ei voi edes ajatella, ajatus kissattomuudesta on ihan mahdoton ja epätodellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas! Siis yökylään Cisu teille tuli. Ihanalta kuulostaa♥

      Poista
    2. Joo, Cisu oli alun perin sukulaisen kissa, mutta tuli meille yökylään. Yhdestä yöstä tuli viisi, sitten kysyttiin (ekassa perheessä olleen allergia taka), haluammeko Cisun omaksi, halusimme (omien allergioiden takia) "ainakin toistaiseksi", muutaman viikon päästä oli selvää että Cisu jää meille ja puolen vuoden kuluttua tuli myös Toto Tottendahl.<3 Ja Cisulla kesti kauan että hän lopetti jännittämästä vanhaa kotiväkeään ja uskoi, että ne eivät hae häntä kotiin. Totonkin tulosta on pian 3 vuotta, pitäisikin ehkä tehdä joku historiakatsaus blogiin.

      Poista
    3. Hih, en ollu minäkään kuullu tota Cisun tarinaa! Hauska juttu :D Jenni tee ihmeessä joku pieni historiakatselmuskertomus!

      Poista
  7. Onnellista merkkipäivää teille! Toivottavasti saatte nauttia toistenne seurasta vielä pitkään. Näkyyhän se toki jo ulospäinkin, että Myrsky on verrattoman komea ja hurmaava sydäntenmurskaaja ja särkee varmasti myös lukijoiden sydämiä, jos joskus muuttaa sijaiskodistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ella!
      Myrsky on todellakin ihana hurmuripoika♥

      Poista
  8. Mahtaako Myrskyllä olla omakin mielipide siitä, muuttaako hän pois sijaiskodista vai eikö muuta? Sisarellani oli Jaska-kissa, joka aika ajoin oli sijaiskodissa äitini hoivissa. Eräänä kauniina päivänä äitini päätti, että sijaiskoti on kissan pysyvä koti eikä sitä enää anneta pois. Kissa oli samaa mieltä ja tuli leuhkaksi. Kun omistajat tulivat käymään, se saattoi läymäyttää oman perheensä jäseniä ja oli sen näköinen että lähtekääs menemään täältä, älkää häiritkö, tää on mun koti! Jaska ja äitini viettivätkin sitten yhdessä vanhuuden päiviään ja todellista laatuaikaa. Mutta toivotaan joka tapauksessa onnellista tulevaa vuotta sijaiskodin kissalle Myrskylle sekä henkilökunnalle!

    VastaaPoista
  9. Melkoinen persoona on Jaska ollutkin. Oma mielipide on hyvä tuoda ilmi. Täytyy kertoa että kyllä Myrskylläkin on oma mielipiteensä asiasta. Sillä menevät korvat luimuun ja se alkaa hermostumaan kun joku oikean perheen jäsenistä pistäytyy käymään. Ehkä se pelkää että se joutuu lähtemään heidän mukaansa.
    Kiitos toivotuksista Paula. Vielä ei ole muuttoliikettä tiedossa, toivottavasti yhteiselo on rauhaista ja leppoisaa täällä sijaiskodissa vielä pitkään.

    VastaaPoista
  10. Toivottavasti Myrskyllä on jotain sananvaltaa asiassa. Siis, jos nyt niin käy, että joutuu sijaiskodista luopumaan ja näyttää surulliselta kodissaan. Kamalaa olisi luopua jopa vuoden yhteiselon jälkeen ihanasta perheenjäsenestä. Toivottavasti asiaa ei tarvitse edes miettiä pitkään aikaan, niin vaikeaa kuin se onkin.

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!