Ostin kahden tabletin pakkauksen. Jostain apteekin esitteestä olin lukenut että ulkoileva kissa kannattaa madottaa kolme-neljä kertaa vuodessa. Sisäkissakin ainakin kerran. Setä farmaseutti jopa antoi vinkkejä kuinka antaa tabletti kissalle. Häneltä tabletin anto onnistuu melko helpolla. Ja hän on kuulemma antanut tabletin muidenkin kissoille. -Jaa, tulisitko antamaan meidän sijaiskissallekin? Farmaseutti mietti hetken, ja alkoi pohtimaan hinnoittelua. Ilmoitin, että jospas yritän itse.
Soitellen sotaan siis. Ajattelin että kyllä se onnistuu, Myrsky on niin höveli tapaus, onnistuu se punkin poistokin. Mutta eipä onnistunut. Tabletti meni kurkusta alas, mutta tuli sieltä poiskin. Pariin otteeseen. Kissa johti 1-0. Seuraavana päivänä kerroin äidilleni epäonnistumisesta. Kyllä äiti keinot keksii, hän totesi. Laitetaan isä asialle! Näin tehtiin. Isä tuli käymään, ja kissa nieli tabletin. Isästä tuli WestMac-tohtori.
Tohtori tuli käymään WestMac biilillä. |
Tällä kertaa kävin hakemassa matokuurin pieneläinklinkalta, en apteekista. Juttelin hoitajan kanssa, ja sain kehotuksen antaa toisen tabletin tehostuksena viikon-kahden kuluttua. Ja kukaan ei apteekissa maininnut yhtään mitään mistään tehostuksesta!
Mitä opin tänään? Eläinten lääkkeet haetaan eläinklinikalta, ei ihmisten apteekeista! Samainen työntekijä neuvoi minua aiemmin punkkihäädön kanssa. Sanoisinko että erittäin ystävällistä palvelua.
Kysyin hoitajalta että onkohan Myrsky käynyt teidän asiakkaana täällä. Toinen mahdollisuus oli joku naapurikaupungin eläinlääkäriasemista. Myrsky oli rekisterissä. Tiedoissa oli jopa merkintä että se oli jäänyt joskus auton alle. On se vaan melkoisen kova jätkä.
Nou hätä. |
Tohtori voi tulla uudemmankin kerran. Ei jäänyt traumoja. |
Hyvä, ettei traumoja! Linkitin teidät Naukulan lukulistalle. Toivottavasti sopii?
VastaaPoistaKiitos. Kyllä sopii:) Yritän saada aikaiseksi oman lukulistankin (jossain vaiheessa...) Ja Naukula pääsee sinne.
VastaaPoista