torstai 11. elokuuta 2011

Muumiotauti

Tämän päiväinen, tai siis tänään päivitetty Aamulehti otsikoi:
"Muumiotauti pilaa taas omenoita, syynä helteen jälkeiset vesisateet." Ai se on siis muumiotauti, mikä aiheuttaa tuhoja omenille. Ja vesisateet? Minusta tuntuu että muumiotautia on tällä kujalla joka syksy.

Kuvassa myös kissa.

Kuinka pitkään täällä onkaan asuttu? Kohta kymmenisen vuotta? Ja joka syksy omenille käy hassusti. Ne putoavat puusta raakoina. Tästä syytän oravia. Ne käyvät hampaillaan katkomassa omenan kannat. Toinen syy lienee joinakin kesinä kuivuus.
Ja sitten ovat ne ötökät, mitkä syömällä käytäviä omenaan tuhoavat sen. Aamulehti neuvoo hävittämään taudin runtelemat omenat muualle kuin kotikompostoriin, sillä siellä sientitaudin itiöt eivät välttämättä tuhoudu. Kerään kyllä pudonneet omenat ja hävitän ne. (Kiva kiva. Kaatopaikkajäte pönttö täyttyy tänä syksynä ruskeista omenista. Taas.) Saattaa olla, että tämä piha on menetetty muumiotaudille. Sillä ennenkuin tänne muutimme, oli talo ollut muutaman vuoden tyhjillään. Ja omenat pudonneet puusta ja jääneet siihen paikalleen, oli muumiotautia niissä tai sitten ei. Kukaan ei niitä roskiin kiikuttanut.
Mutta voisiko tämmöisestä ihmeaineesta olla apua?

Rasia edestä.

Mikä ihmeen OXO cubes? Kävin siis tänään antiikkiliikkeessä. (Poikkean pari kertaa kuussa, ja mukaan lähtee melkein aina joitain pientä.) Löytyi pieni kaunis peltirasia.


Rasia takaa. (Ei istu, ei makaa.)
OXO kuutiot näyttivät olleen monikäyttöisiä. Siis mihin oikein sitä onkaan suositeltu? No, muumiotautia ne eivät poistaneet silloinkaan. Ja nyt peltirasia ilahduttaa silmää. Samaten ilahduttaa kastelukannu, minkä löysin samasta kaupasta. Se ei ole vielä aivan sellainen minkä haluaisin, mutta jo melko lähellä. Tosin pohjassa on pari reikää. Ne pitäisi kuulemma tinata, niin kannun saisi pitämään vettä. Selvä, onnistunee. Jos minulta jalometallien juottaminen onnistuu, enköhän tule tutuksi tinaamisen kanssakin. (Ja jos joku miettii että mitä järkeä on ostaa kastelukannu missä on pohjassa reikä, voin kertoa että se maksoi kokonaiset kaksi €uroa.)

Vieras, kastelukannu ja kissa.
Pihalla käväisi vieras. Kissa oli kuitenkin hänelle tuttu. Eivät juuri välittäneet toisistaan. Tai vieras pikemminkin yritti härnätä kissaa.

Onko nyt aivan pakko tulla siihen mun taakse?
Viis muumiotaudista, tänään löysin melkein unelmieni kastelukannun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!