Neovison vison (Mustela vison) livahti paratiisiin

Ja sama suomeksi sanottuna: Minkki mökillä.

Ensimmäinen havainnon teki isä. Hän ihmetteli että mikä musta salama vilahti? Ja toinen musta, eli Vilma heti perässä. Minkkihän se oli, se kävi pian selväksi. Minkki oli kyllä rantautunut väärään saareen. Se on vieraslaji Suomen luonnossa, ja "vahingollinen ekosysteemien alkuperäisille populaatioille." Ja se on varsinainen "täystuho" (Lähteet: Wikipedia, Suomen Metsästäjäliitto)
Minkki tekee yhtä pahaa tuhoa kuin kettu kanatarhassa. Ja sen saaliselämet ovat varsin kookkaita minkin kokoon nähden. Heinäsorsa on sille helppo nakki, samaten 3-4 kilon painoinen lohikala.
Kuinka käy sitten kissalle? Tulimme siihen tulokseen, että se saattaa olla vaarallinen kotikissalle. Se sai häätöpäätöksen.

Tuli tänne häiritsemään kesäparatiisia.

Tosin, jo vuosia sitten, oli erään mökkinaapurin edesmennyt kissa, (Misu tai Elvis) saanut saaliiksi minkin. Taitava saalistaja. Onhan se Vilmankin. Mutta parempi myös Suomen luonnon kannalta poistaa minkki.

Olenhan minä notkea

Ja nopea kuin mikä.

Ihmisten apu ei liene haitaksi minkin poistossa. Ei mene Vilmaltakaan yöunet saaren rauhassa. Pyysin loukkua lainaksi, ja se odottikin perjantai-aamuna työpaikan oven takana.

Loukku laitetaan maastoon vaaka-asentoon. Ei siis näin.

Viikonloppuna isä sai katiskasta ravun, se vaihdettiin lahnaan. Syötiksi loukkuun. Piti virittää se niin, ettei Vilma uteliaisuuttaan työnnä sinne päätään. Sunnuntai-iltana minkki käväisi loukussa, mutta pakeni loukun kokijan kokemattomuuden vuoksi.
Maanantaina isä soitti ja kysyi että haluanko sen minkin. Mökkinaapuri oli käynyt tarkistamassa loukun, ja sinne oli elukka jäänyt. Ensin ajattelin että minkin nahka voisi olla kiva. Mutta ei yhdestä vielä turkkia ommella. Eikä edes liiviä. Ja nylkeminen on kuulemma vaikeaa, sillä jos sen hutiloiden tekee ja väärään paikkaan sohaisee, pitää laittaa kaasunaamari päähän. Minkillä on kuulemma hajurauhaset, mitkä erittävät käsittämättömän pahaa hajua. Joten, minkki ja sen lopetus jäi loukun kokijan huoleksi. Loukku viritettiin vielä uudelleen, jos saaristossa sattuu usempi minkki olemaan.
Mutta nyt voivat Vilma ja muut mökkiläiset hetkeksi huokaista helpotuksesta.
Tunkeilija ei enää häiritse paratiisin rauhaa.