maanantai 27. helmikuuta 2012

Uppoaako matikka?

No ainakin talvella se asustaa syvemmissä vesissä. Siis tuo tuo turskakalalajeihin kuuluva made eli matikka. Ja se kutee tammi-maaliskuussa. Muutama matikka saatiin nostettua järvenpohjalta sijaiskotiinkin. Näillä yksilöillä tosin jäivät kutuhommat kesken.

Mitäs nämä ovat? Smells Like... Fish.


Made on pitkulainen, hyvin pienisuomuinen ja limaisen liukas kala. Mielestäni se on melkoisen rumakin.


Ruma kuin matikka.


Rumuudestaan huolimatta se on huhupuheiden mukaan melkoisen maukas kala. Mateesta on moneksi: Kalasta saa mätiä, kalan maksakin kannattaa kuulemma syödä, fileet paistaa pannulla, valmistaa lientä ja keittää pehmeän makuista madekeittoa. Itse en näistä "herkuista" mitään ymmärrä eikä niistä ole kokemustakaan. Mutta maistuiko Myrskylle matikka? Ymmärsikö kissa kulinaristiset hienoudet?

Ensin sitä piti tovi ihmetellä. Ihan sisätiloissakin.



Kissa kierteli ja kaarteli, liikeni matikasta paloja sen ruokalautasellekin, mutta ei uponnut Myrskylle matikka. Syömättä jäi. Minäkään en matikkaan koskenut. Keitetty made haisi mielestäni kuin.. vanha hiki.
Älkää näistä sanoistani välittäkö. Kala-allerginen täällä vain huutelee.. Matikka voi olla huippujuttu. Vaikka ei matemaattisesti lahjakas olisikaan.

Translation: Slimy and Delicious. (They Say...)

12 kommenttia:

  1. Made on minulle jäänyt ihan tuntemattomaksi, ehkä siksi, etten ole paljoa sisävesien äärellä asustanut. Hyvää se varmaan on, jos kalasta yleensä pitää ja sitä pystyy syömään.
    Meilläkään pojat eivät juurikaan syö kalaa, paitsi keitettyä ahventa. Ransu oli pienempänä hulluna muikkuihin, mutta nykyään sen muikkuhimo on laantunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kala olisi kyllä terveellistä, mutta siinäkin pitäisi pysyä kohtuudessa. Affena on makoisaa syötävää Myrskynkin mielestä. Pilkkiahvenia sille on nyt pari kertaa tuotukin.

      Poista
  2. Meillä Ruska ei ymmärrä mitään raa'asta lihasta sen paremmin kuin kalastamaan. Syömättä jää porsaansydämet ja jauheliha. Ja jäisi matikkakin. Minä kyllä keittäisin mielelläni madesoppaa. Niin hienohelmaiseksi kaupunkilaiseksi olen kehittynyt, etten mielelläni kaloja perkaa... Enimmäksen ostan valmiita fileitä. Mutta jos olisin itse ollut nostamassa noita järvenpohjasta, perkaisin kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsepyydetty saalis maistuu varmasti parhaimmalle:)

      Poista
  3. Taitaa olla paras madeaika. Nerolle kyllä maistuisi, mutta minulle on sanottu, ettei kissalle pitäisi antaa keittämätöntä järvikalaa. Mutta minkäs teet kun Nero kesällä napsii itse järvestä kaloja ja pistää poskeensa heti rannalla. Keitetty seiti on Neron erikoisherkku, sitä tarjoillaan sunnuntaisin. Itse en syö kalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalastava kissa! Ihan mielettömän hieno juttu:) Eihän tuommoista oikein pysty kieltämäänkään. Pitää vaan antaa kissalle matokuuri riittävän usein jos se kerran harrastaa kalastusta...

      Poista
  4. Muistan syöneeni kotona jauhetusta matikasta tehtyjä kalapullia. Hyviä olivat, mutta matikkakeittoa omituisine, kokonaisina sopassa kelluvine maksoineen en minäkään osaa arvostaa kylliksi.

    VastaaPoista
  5. Mamma voisi kokeillakin, Helmi tuskin.

    VastaaPoista
  6. Made on hieno kala, todellista namia! Tykkään kaikenlaisesta kalasta ja merenelävästä, ja madesesonki tuo kivaa vaihtelua kala-aterioille. Made on hiukka hankala kala käsitellä ja mateet kannattaa kaupassa pyytää valmiiksi nyljettyinä. Viime viikolla söin madekeittoa.Tuo made oli itse asiassa saaristomereltä pyydettyä eli made ei ole yksinomaan makean veden kala. Kalassa oli todella suuret mätipussit ja saimme bliniaterialle mädit kaupan päälle, nam nam. Mateen mäti on todella pienirakeista ja maultaan muikun mädin ohella aivan huippua (no, sammen mäti on omassa kategoriassaan). Mäti täytyy muistaa pakastaa päiväksi tai pariksi, jotta mahdollisista lapamadon munista pääsee eroon.

    Muuten, paras kalakeitto jota olen koskaan syönyt oli 70-luvulla merellä tuoreesta kalansaaliista tehty keitto. Veneessä kun oltiin, niin keittoon laitettiin merivettä!! Se toi sopivan suolan ja aivan oman arominsa. Huikean hyvää raikkaassa meri-ilmassa ja kesäauringon alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joltain sivustolta luin että kalan kun kastaa kuumaan veteen, niin nahan saa helposti irti. Mutta minähän näistä en mitään ymmärrä, voin olla väärässäkin!
      Ja merivettä kalakeittoon(!), sehän kuulostaa ihan loogiselta.

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!