Vapaa-aamuna heräsin poikkeuksellisen myöhään. Kissa käväisi aamukahvilla, mutta minä jatkoin vielä uniani. Näytti olevan pilvipouta, ja ajattelin että eihän se nyt sada. Lenkille voin kyllä lähteä. Ilmatieteenlaitoskaan ei sillä hetkellä tiennyt yhtään mitään mistään sadekuuroista. Rullat jalkaan ja baanalle. Vastatuuleen. Puolivälin jälkeen kuvittelin tuntevani vesipisaran iholla. Ja toisen. Piti ihan tarkistaa. Kirvoja iholla? Totuus oli että tulihan niitä vesipisaroita. Ja kotiin melkein kymmenen kilometrin matka. Mitäs nyt? Lisäsin vauhtia ja pääsin paikallisen sadekuuron alta pois. Myötätuuleen kulki hyvin. Kaupungissa oli satanut reippaamin sillä aikaa kun olin pois. Varovasti rullaten pääsin kotiin. Olisikohan sateenvarjo ollut tarpeen? Kissa ainakin tutustui siihen.
 |
| Mitä täältä löytyy? Olisiko täällä mitään kivaa? |
 | |
| Ei löytynyt mitään. Tulen pois sateenvarjon alta. |
|
 |
| Mutta toisaalta, tämähän on loistava aurinkovarjo! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sijaiskoti kiittää kommentistasi!