torstai 10. marraskuuta 2011

Moggy Mornin´ vs. Foggy Morning

Joskus on kissan osa kadehdittavan mukava. Ainakin sumuisina työaamuina. Aamuina jolloin taivas ulottuu maahan saakka. On kosteaa, kylmää ja hämärää. On lähdettävä ulos ja pyöräilemään töihin. Niinä aamuina on lupa olla kateellinen kissalle.

The Moggy. The Lucky One.
Kateellinen siitä että kissa saa jäädä sängyn lämpimään pehmeyteen. Kellimään selälleen. Nautiskelemaan.

Mä jään nautiskelemaan. Mene sä vaan sinne töihin.

Minunkin valintani olisi ollut sänky. Ja vielä hieman lisää unta. Joskus se ei vain onnistu. Tai se yhtälö ei toimi. Että jäisi kotiin. Töihin on kyllä kiva mennä, ei siinä mitään, mutta lämmin sänky ja siellä oleva kolli olisi paljon miellyttävämpi valinta.

Kuvat työmatkani varrelta. Sumua, sumua, sumua.

Lisää sumua ja heikkoa näkyvyyttä.

Pahinta oli se kostea kylmyys mikä sai sormet kohmettumaan.
Kissa hei! Tee minulle tilaa siellä sängyssä, ota kainaloon ja lämmitä. Voisin viettää koko päivän siellä sinun kanssasi...

2 kommenttia:

  1. Voi äh mikä keli. Kylmyys tunkee luihin ja ytimiin. Vaikka toivonkin kosteaa ja lauhaa talvea tietäen, että se on usein kylmemmän tuntuinen kuin pureva kuiva pakkanen.
    Lakisääteinen kissanviekkupäivä olis paikallaan!

    VastaaPoista
  2. Olet oikeassa. Jos duunareilla on pekkaset, täytyisi meillä kissanomistajilla olla ne kissanviekkupäivät. Ja ne kuuluisivat myös sijaiskissojen hoivaajille!

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!