keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Kiroileva siili

Pihalla, tai tässä lähiympäristössä asuu siilejä. Keväällä siilejä oli parhaimmillaan yhdellä kertaa kolme kappaletta. Erään kerran kaksi niistä oli nokkakkain, suhisivat ja uhittelivat toisilleen. Tosin verkkoaita oli siinä välissä, joten siinä oli turvallista huudella kirosanoja lajitoverille. Ruokin siilejä viime syksynä kissanruoalla. Samoin tein tänä keväänä. Mutta sitten taloon muutti Myrsky, ja tuntui hölmöltä kylvää kissanruokaa pihalle, joten se jäi. Ainakin yksi siili on vielä hengissä, siitä on tehty havaintokin.

Takapihan maastoa kesäkuulta. Sopivia lymypaikkoja. Siileille ja kissoille.
Näillä kulmilla taitaa olla sopivia elinympäristöjä siileille. Vuosi sitten lähdin aamulla kampaajalle ja ihmettelin että mitä siili tuossa piharakennuksen portaalla tekee? Menin katsomaan. Se oli menehtynyt siihen.

R.I.P.
En tiedä onko Myrsky kohdanut siilejä näillä tienoilla. Todennäköisesti. Minkälainen on kohtaaminen ollut? Siili on varmaan suhissut ja kiroillut sille. Että mitä tulit tänne, kissa. Meiltä loppui ruokatarjoilu!

2 kommenttia:

  1. Kiva blogi tämä – mainioita juttuja mahtavasta kissasta, joka elelee aivan ihanteellisissa oloissa.
    t. haikea kerrostalokissan emäntä

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Ja kiva kun tulit lukijaksi. Täytyy tunnustaa että täällä ollaan hiukan heikkona venäjänsinisiin.

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!