maanantai 10. maaliskuuta 2014

Oven takana

Jotain pelottavaa

Oven takana oli eilen illalla jotain pelottavaa. Se piti hurjaa ääntä. Pieni kissa alkoi panikoimaan ja pörhisteli häntäänsä. Onneksi (sijais)mamma oli siinä vieressä ja rauhoitteli tiikeriä. Mitä siellä sitten oli?


Oliko se pelottava Jalopeto? Ei, tällä kertaa kyseessä ei ollut karhukoira. Se oli keskuslämmityskattila mikä oli päässyt liian kylmäksi. Lämmettyään liian nopeasti se alkoi puhaltamaan vesihöyryä ja kolisuttamaan putkistoja. Se on kuulkaas pelottava aparaatti, minunkin mielestäni. Toistaiseksi olen pysytellyt erossa siitä. Henkilökunta hoitaa täällä lämmityksen, minä vain roudaan puolen metrin halot sisälle.


Toinen h€L*tinkone mikä täältä maalta on löytyy on leikkuupuimuri. Myrsky ei ole sitä vielä nähnyt. Se ajetaan tallista sitten syksyn tullen.

Pelotonta viikkoa kaikille ja lämpimästi tervetuloa mukaan MerjaHannele!

Translation: Scary Movie.

31 kommenttia:

  1. Kyllä onkin pelottavia laitteita! Niistä on paras pysyä kaukana. Niin kaukana kuin mahdollista.

    VastaaPoista
  2. Apua! Keskuslämmityskattila puuttuu onneksi täältä, vaikka kyllähän se keskuslämmitys oikein mukava olisi. Talomme editse ajoi juuri traktori ja Musti katsoi asiakseen murista sille - turvallisesti ikkunan läpi keittiön pöydältä käsin.

    VastaaPoista
  3. Paljon on Myrskyllä vielä maalaiselämässä ihmettelemistä, vaikka hyvin on sinne sopeutunutkin! :)

    VastaaPoista
  4. Pihinä ja puhina on aina vaarallista, kolinasta puhumattakaan. Teillä on hyvä työnjako lämmityksessä :) Meillä panikoitiin juuri pesukoneen linkoamisesta vaikka apparaatti on toisessa päässä taloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Blondina vetoan siihen että lämmityskattilassa on liian monta vipua.) Pesukone ei onneksi meillä aiheuta paniikkia.

      Poista
  5. Varmasti se on pienen kissan mielestä pelottavaa tuollainen! Meidän kaupunkikissat ei sellaisesta mitään tiedäkään, eivätkä varmaankaan ole asiasta pahoillaan. Ja työnjako tietysti on hyvä olla ihmisten kesken ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kertoa, mitään eivät teidän pojat ole menettäneet:D

      Poista
  6. Huisss.... Mitä kauhistusta! Kaikenlaisia sihistimiä ja kolistimia siellä onkin tavallisen kauhistuttavien Jalopetojen lisäksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se olekaan niin helppoa tämä elämä maalla!

      Poista
  7. Kamalia petoja, pistä kunnon sähinät Myrksy päälle.
    Ihanaa viikkoa kuitenkin ♥

    VastaaPoista
  8. Suhinat ja kolinat ovat kissoista hyvin merkillisiä ääniä ;) - joskus ihmisistäkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minuakin se kattila hieman arveluttaa...

      Poista
  9. Meijjän karvaperseet on jo puimuriinki tottuneet, eivät viikseäkään väräytä vaikka mokoma kääntyy 10 metrin päässä. Mutta olisittepa nähny ekan tapaamisen. Sillo mentii sisää niin että karmit kolis eikä ulos tultu kahtee päivää.

    VastaaPoista
  10. Ei ole ihme etteikö sellaista kolinaa pelkäisi Minäkin pelkäisin illalla niitä kolinoita:)

    VastaaPoista
  11. Huh, pelkkä kuvailu kuulostaa jo melkoisen pelottavalta! :(

    VastaaPoista
  12. Hui, kuvista päätellen kamala ääni, kun Myrskyllä on noin varovaine askel!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelottavaa se olikin. Ensimmäinen kerta Myrskyn korville.

      Poista
  13. Mutta siellä se on nenä kiinni koneessa :) Vähänkö utelias Rohkelikko :)

    VastaaPoista
  14. Hui, noin pelottavista koneista täytyykin pysyä kaukana!

    VastaaPoista
  15. Vähemmästäkin häntä menee epäkuntoon ja selkäkarvat nousevat pystyyn. Kyllä maalla on jännää vai mitä Myrsky ja Minna? :)

    VastaaPoista
  16. Uudet äänet ovat kyllä jänniä! Myrsky näyttää ihan samalta kuin Viima, kun meillä kerran makuuhuoneen oven rasvaamaton sarana päästi kissamaisen naukaisun. Kissa tuijotti pitkään ympäriinsä ja tutki paikat, että missä se vieras kissa piileskelee...

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!