keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kap Verden koiria ja kissoja


Olimme siis lomalla Kap Verdellä, Salin saarella. Saarella oli melkoinen määrä koiria ja kissoja. Koirat juoksentelivat vapaana pitkin kylää. Osalla oli panta kaulassa, osalla ei. Monet ihmettelivät näitä pannallisia yksilöitä, eiväthän ne voineet kulkukoiria olla? Eivät ne olleetkaan. Opas kertoi että paikallisilla on tapana päästää koirat ulos vapaana juoksemaan. Sillä ajatuksella että tulevat kotiin sitten kun tulevat. Ainoastaan saarella asuvat eurooppalaiset pitivät koiransa kytkettyinä.


Henkilökunnan kanssa mietimme millaista mahtaa koiranelämä Kap Verdellä olla.
"Taivaallisen ihanaa", totesi henkilökunta. "Ja se vapaus." Useimmat vapaana juoksevista koirista näyttivät olevan sekarotuisia, ne pannallisetkin.

Koirilla ei todellakaan näyttänyt olevan huonot oltavat. Ne kenellä ei ollut kotia, olivat ottaneet jonkun kuppilan omakseen. Koirat eivät vaikuttaneet vihamielisiltä. Öisin ne pitivät kokoontumisia ja haukku kuului sisälle hotellihuoneeseen. (Oikein kotoisaa, meillä Jalo usein haukkuu öisin.)


Kissoja oli selkeästi vähemmän. Tai ne liikkuivat eri paikoissa kuin me. 


Ja ehkä ne elivät enimmäkseen öisin. Yhden pannoitetun kissan tapasimme eräänä iltana. Hoikkarakenteinen oli tämäkin katti. Ja ystävällinen. Saimme siltä kunnon puskut. (Tuli niin ikävä tiikeriä...)


Mitä muuta Kap Verdellä oli? Tarjolla oli paljon kalaa.


Upeita värejä.


Ja tätä: 


Kiitos kun jaksoit loppuun asti. Seuraalla kerralla olemma tukevasti täällä kotimaan kamaralla, Myrskyn seurassa.

Translation: Greetings from Capo Verde.

40 kommenttia:

  1. On varmasti ollut upea matka! Ikävän kyllä ymmärrän. Se tulee lyhyemmässäkin ajassa :)

    VastaaPoista
  2. Oih!
    Mä mietinkin että missäs kaukana olette käyneet, ihan mukavan matkan päässä näköjään....katselemassa koiruuksia :)
    Ja vähän kissoja. Ja kaloja. Hyvä matka siis!

    VastaaPoista
  3. Kaukokaipuu heräsi, teillä oli varmaan ihana reissu!

    Ja se ikävä. Saattaa vaivata jo aamulla bussissa, kun töihin lähtee. Pahimmillaan. Saati sitten pidemmällä matkalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä:) Kuulostaa tutulta tuo ikävä: Se voi iskeä ihan milloin vain!

      Poista
  4. Oi, tunnen kun matkakuume nousee....

    VastaaPoista
  5. Voi että! Ihanat kuvat, loppui ihan kesken.

    VastaaPoista
  6. Varmasti mukava reissu! Kyllä ne koirat ja kissat vain huomaa, vaikka "erikoisempaakin" näkemistä olisi vaikka miten. Ja ikävän ymmärrän minäkin oikein hyvin! Kamalaa se on olla perheestänsä erossa, vaikka kuinkakin olisi hyvä reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta matkassa taitaa olla se kotiinpaluu:)

      Poista
  7. oi reissujutut on aina jeees. Menisitkö uudestaan? Vai oliko se semmonen yhden kerran paikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Menisin, mutta toiselle saarelle, kuten Boa Vistalle. Oli meikäläisen makuun sopiva ilmasto.

      Poista
  8. Olisi jaksanut katsella paljon lisää kuvia :) Kaukokaipuu tosiaan herää.

    VastaaPoista
  9. Vastaukset
    1. Olin ihan haltioissani noista väreistä. Ja valosta.

      Poista
  10. Ihana ranta. Kyllä näitä katselee.

    VastaaPoista
  11. Ihana turkoosi meri! Kap Verdestä tulee mieleen upea laulajatar Cesária Évora. En ole koskaan käynyt tuolla, mutta nyt pääsin sinnekin kurkkaamaan. Kyllä minäkin olisin katsellut enemmänkin kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cesária on saarella edelleen rakastettu, levyjä ja julisteita julkaistaan edelleen vaikka taiteilija on jo edesmennyt.

      Poista
  12. Matkakuumeen herättelyä - ja ei yhden yhtä matkaa suunnitteilla! Ja kyllä se vaan on niin, että reissussa näitä karvaisia(kin) perheenjäseniä tulee kova ikävä - mutta onneksi on puhelimet keksitty ja voi iltaisin leperrellä hyvänyön toivotukset;)
    Kiva oli nähdä näitä kuviakin, sillä kummityttöni on juuri tuolla lomailemassa paraikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit, pelottaa tuleva puhelinlasku. Hinnat olivat tähtitieteelliset ja vastaanotin parit kuvatviestit...

      Poista
  13. Samaa mieltä monen edellisen kanssa, lisäkuvat eivät olisi olleet pahitteeksi. Ihanan näköistä! Meillä täällä koto-Suomessa on aika paljon värittömämpää, just nyt! Kyllä tää tästä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän korjata asian. Harvemmin sitä noin kauas tulee lähdettyä.

      Poista
  14. kiitos matkakuvista, enempikin niitä olis katsellu!

    VastaaPoista
  15. Tosi kaunis musta kissa!

    1960-luvulla Suomessakin koirat pidettiin vapaina. Muistan kun kerran tepastelin pari kilometriä lastentarhaan, niin naapurin Sami lähti mukaan ja keräsi matkan varrelta jotain 7 kaveria. Oli hyvä saattue! Olin niin ylpee. Koirakuiskaaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kaverilla oli kauniit valkoiset viiksetkin. Ja hei, vähänkö siistiä, koirajengin kanssa koulutiellä!

      Poista
  16. Lisää vaan minunkin puolestani kuvia! Minä niin tykkään näistä matkajutuista! Itsekin olen tuota Kap Verdeä joskus katsellut vähän sillä silmällä! Ja se kissaikävä! Tiedetään, huoh! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä suosittelen Kap Verdeä. Pitkä lentomatka ja välilasku tosin arveluttivat, mutta kyllä niistä selvittiin.
      Se kissaikävä, nih!

      Poista
    2. "Helsingistä Salille meno n. 10 t ja paluu 9 t 30 min (meno- ja paluulennolla välilasku Gran Canarialla)"

      Poista
  17. Oi kylläpä teillä on ollut ihana loma. Miä kyllä tykkään katsella kuvia matkoista siellä täällä, melkeenhän se on kuin ois itse käynyt puutarhaansa kauempana :)

    VastaaPoista
  18. Ooh, ihanan kirkas vesi! Reissussa on kiva nähdä kissoja ainakin, kun ne vaikuttavat hyvinvoivilta. Mutta se normaaliakin kovempi ja perusteellisempi kehräys kotiin palatessa vasta herkkua onkin.

    VastaaPoista
  19. Me oltiin noin 3,5vuotta sitten Kap Verdellä, Boa Vistassa, Oli hieno paikka ja ihana todellinen loma, mutta kyllä kerta riitti siellä käyntiin. Boa Vistassa oli etenkin kulkukoiria paljon! Siellä oli silloin jotkut äänestykset meneillään, joten vanhempi poikamme (silloin n.9v.) sanoi, että kaikkien pitäisi äänestää sellaista, joka suojelisi ja antaisi kodin kaikille niille kulkukoirille ja -kissoille... Hmm., eläinrakas poika! PS. Itse palasimme reilun viikon reissulta Italiasta, Sienasta, jossa molemmat poikamme olivat ajamassa kartingia ja äiti cruisaili vuokra-autolla ympäri Toscanaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä voisin lähteä sinne Boa Vistalle, todennäköisesti samaa kaliiperiä kuin Sal. Mutta jos haluaa rauhallisen paikan ja aurinkoa, se on nappivalinta.

      Oi ihana Italia! Toscana kelpaisi minullekin.

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!