Aamutuimaan lähdin lenkille. Ensin tosin tankkaus. Puuroa ja kahvia, kissa veti kuivamuonaa. Samalla ovenavauksella lähdettiin. Lenkillä minä hikoilin ja kulutin kaloreita. Samalla pohdin että mitähän siihen kissan aamulenkkiin mahtaa kuulua?
Vauhti kissalla on ainakin verkkaisempi, ja sillä on aikaa tuumailla, ihmetellä ja haistella. Ehdin kyllä minäkin tuumailemaan sekä haistelemaan. Lenkin varrella oli jo rypsi ehtinyt kukkaan. Suuhuni pistelin tienpenkalta neljä metsämansikkaa -eivät olleet vielä kypsiä vaikka punaisia olivatkin. Mitähän kissa maisteli? Ehkä nappasi jonkun koppakuoriaisen ja puri sen rikki-poikki ja nielaisi sen. Se on nähty että kissa vetää välipalaksi koppiksia, yök.
Kotiin päästyäni jätin rullat rappusille ja katselin että jospas kissaa näkyisi. Näkyihän sitä. Naapurin pihaan se oli tiensä löytänyt. Puutarhamajaan, eikä löytänyt ulospääsyä! Mikäpä siellä ollessa. Paljon pehmusteita ja kaikkea. Ajattelin että kyllä se löytää tien ulos, jos se on sisälle mennytkin. Oli kuitenkin parempi kuitenkin käydä hakemassa/houkuttelemassa se pois. Naapurit eivät ehkä välttämättä arvosta kissavierasta puutarhamajassaan. Liukkaasti se sieltä lähtikin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sijaiskoti kiittää kommentistasi!