torstai 2. lokakuuta 2014

Ensimmäinen pakkasaamu

Ja haikeutta ilmassa


Eilen oli syksyn ensimmäinen pakkasaamu. Meillä oli puolisen astetta pakkasta. Anoppilassa mäen takana laitettiin paremmaksi: Pakkasen puolella oltiin kaksi ja puoli astetta.

Myrsky lähti pakkasesta huolimatta yllättävän reippaana aamulla ulkoilemaan siksi aikaa kun tein Jalon kanssa aamulenkin. Koira on aamuisin ihan täpinöissään. Se on näet se alkanut jahtiaika mikä aiheuttaa moisen virtapiikin.


Onneksi kissalla on kellariin kulku avoinna jos liian kylmäksi vetää. Ja pässipojilla villapaidat yllään. Tosin nyt kahtena pakkasaamuna villapaitojen päälle oli tullut pieni huurrekuorrute kuten nurmellekin.


Pian on tullut aika luopua näistä kesälapsista. Omistajan kanssa on käytävä neuvottelu siitä että mitä pässeille tehdään. Viedäänkö ne takaisin vaiko... Arvannette kyllä. Minä olen päättänyt että en halua olla silloin paikalla. En halua osallistua siihen.

Kovasti olemme molemmat niihin kiintyneet. Todella mukavia ja helppohoitoisia ne ovat olleet. Vaikka muutaman kerran karkailivatkin ja aiheuttivat hammasten kiristystä. Ei niistä haluaisi luopua. Ikävä niitä tulee.


Menemme ehkä tänään käymään omistajan luona. Viimeistään ensi viikolla. Voi teitä Auvo ja Kultsi. Olette olleet suuri ilonaihe meille. 

Olenkin miettinyt että mistähän tämä vuosi tullaan muistamaan? Siitä kun Minna metsän istutti? Vai siitä kun meillä oli pässejä? Tai siitä kun Arttu kuoli? Vai siitä kun vauva syntyi?

Välillä tuntuu siltä että elämä on yhtä yhtä luopumista...

Translation: Turning Cold.

19 kommenttia:

  1. Emäntä: Hieno tuo eka kuva! Elämä ottaa ja antaa - sitä se on.

    VastaaPoista
  2. Voi pässit! Kyllä se on kovaa sekin. Meillä on tuossa lähellä lammaslaitumet kesällä. Ovat matkan varrella meni oikeastaan minne tahansa. Syksyisin on ihan tyhjää, kun lampaat viedään pois, vaikka ne vain ovat siinä! Kummasti ne vain tuovat oman säväyksensä vaikka eivät sinänsä mitenkään numeroa itsestään tee ja vaikka siitä hurauttaa vain ohi pyörällään. Kyllä lampaat on mukavia otuksia.

    Luultavasti te muistatte tämän vuoden noista kaikista asioista. Vauva tietysti tulee viemään "voiton", mutta samalla muistuu, että Arttu meni ja metsä tuli ja pässejä oli ensimmäistä kertaa. Pässejähän voi tulla toistekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavia otuksia ovat, kyllä. Näistä kaikista tapahtumista vuosi tullaan todella muistamaan:)
      Ja ensi kesäksi on suunnitteilla enemmän noita lampaita pihalle, jos vain jostain saa lainaksi. Omien hankkimisessa voi melkoinen byrokratia edessä...

      Poista
  3. Mä luulen, että pitkällä tähtäimellä se on "se vuosi kun vauva syntyi....se taisi olla sama vuosi kun oli niitä pässejäkin ensimmäisen kerran...ja niin, Arttukin lähti autuaammille haukuille" ...elämä on lempeä isommalta osin :)

    VastaaPoista
  4. :D niin, mikähän noista muistetaan parhaiten. Meillä on ollut samanlaiset aamut jo monta kertaa, Nerokin on päättänyt lähteä vähän tavallista myöhemmin töihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjan kauniita (pikku)pakkasaamut osaavatkin olla!

      Poista
  5. Ihanat kuvat, syksyn kirpeys on kaunista. Ja täältäkin ääni vauvalle :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vielä saadaan jonkun aikaa vauvaa odotella -mammaloma tosin alkaa jo ensi viikolla.

      Poista
  6. Upeat kuvat! Paljon asioita on tapahtunut.

    VastaaPoista
  7. Haikeus välittyy erinomaisesti kuvistakin. Onneksi haikeutta tasapainottavat onnelliset elämänmuutokset.

    VastaaPoista
  8. Varmasti päällimmäiseksi muistoksi jää vauvan syntyminen. Aika hauska sattuma, että samana vuonna istutit myös metsää. Joskus (menneinä vuosina) merkkipäivinä on istutettu puita, mutta sinä istutitkin vauvan syntymävuotena kokonaisen metsän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä taimia istuttaessani mietin ihan samaa:)

      Poista
  9. Onnea kaikkeen tulevaan, Minna, ja lämmin ajatus haikeutta aiheuttavien asioiden takia. Yksi asia taitaa ainakin olla varma: voit muistaa tämän vuoden aikana, jolloin on tapahtunut paljon ja olet elänyt täyttä, monipuolista elämää. <3

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!