tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kun tiikeri putosi puusta

Haukku ajoi puuhun

Viime viikolla eräänä aamupäivänä meillä oli kaupunkiin lähtö edessä. Olin päästänyt kissan ulos pihalle ennen (ihmisten) aamupalaa. Touhuilimme kaikenmoista ja jossain vaiheessa kuulin sisälle Jalon haukkua. Ei mitään lempeää ja iloista vaan murhanhimoista. Katsoin pihalle, Jalo näytti olevan tarhassaan. Ei siis mitään hätää.

Minä ajattelin kutsua kissan sisälle ennenkuin lähtisimme. Aloitin huutelun. Huutelin joka puolelta taloa. Ei kuulunut mitään, ei näkynyt mitään. Pakkasimme jo autoa, henkilökunta puhui pihalla puhelimeen. Huoli alkoi hiipimään mieleeni. Kävelin talosta poispäin ja olin kuulevinani jotain.

"Myrsky!"
"Mau."

Menin ääntä kohti ja huomasin pihalla kissan pakojäljet. Pienet tassut olivat tehneet kunnon ruopaisujäljet hiekkaan. Jatkoin huutelua ja kutsuin henkilökunnan avuksi. Maukuminen johdatti meidät metsän reunaan. Myrsky oli kiivennyt ylös mäntyyn. Henkilökunta luuli että kissa oli ollut pahanteossa koska kissa keikkui linnunpöntön päällä. Olin eri mieltä asiasta. Pakojäljet kertoivat jotain muuta. (Ja se olen minä kuka on tämän huushollin jälkiasiantuntija ja -tulkitsija.)


Myrsky oli päätynyt korkealle mäntyyn. Ja paniikissa se oli. Minä pysyttelin rauhallisena ja kutsuin kissaa. Koska Myrsky on taitava kiipelijä, pääsisi se sieltä pois omin avuin. Maanittelin kauniisti. Kissa pyöri pari kertaa linnunpöntön päällä, tuumi ja laskeskeli. Aloitti laskeutumisen.

Tullako puusta peruuttaen vai kuinka? Tapahtui virhearviointi tai kynnet eivät pitäneet. Myrsky tippui alas. Jaloilleen. Hetki ei kestänyt varmaan sekuntiakaan. En edes ehtinyt huutaa. Puun alla oli kivi, onneksi kissa ei tippunut sen päälle! Pysyin tyyneenä edelleen: Jos nyt hermostun, hermostuu kissakin ja lähtee karkuun...

Muina kissoina Myrsky otti pari askelta, juttelin sille rauhallisesti. Kun olimme lähietäisyydellä kaappasin kissan syliiini. Vammoja ei näyttänyt tulleen koska kissa käveli itse. Onneksi kotona oli kipulääkettä. Sillä ajattelin kissaa lääkitä jos sen paikat jäykistyisivät. (Jos itse menee pyörällä nurin, seuraavana aamuna paikat ovat jäykkänä.)

Episodi saatiin tallennettua, mutta pahoittelut surkealaatuisista puhelimella otetuista kuvista. Henkilökunta ihmetteli kuinka rauhallisena pysyttelin. No täytyihän minun olla rauhallinen. Jos minä hätäännyn, hätääntyy kissakin!

Kannoin kissan sisälle ruokakupin ääreen. Ruoka onneksi maistui. Voi Jalo minkä teit!

Translation: Accident.

32 kommenttia:

  1. Apua! Hyvä kun pysyit rauhallisena, se oli varmasti vaikeaa. Onneksi mitään pahempaa ei tapahtunut! Huh huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koossa oli katastrofin ainekset, onneksi ei käynyt pahemmin!

      Poista
  2. Huh, huh! Olipa pelästyttävä seikkailu! Jalohan on ihan ylienerginen, mikä nyt avuksi? Kulkiko Myrsky liian lähellä tarhaa? Onneksi selvittiin ehjin kissoin :) Minnan rauhallisuuden ansiosta ja päästiin ruokakupille saakka. :€)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalo on vain niin iloinen ja energinen poika, minkäs sille mahtaa! Koira ei tunnu aikuistuvan sitten millään... Todennäköisesti Myrsky käväisi liian lähellä, yleensä se tulee tarhan luokse vain silloin kun minä olen pihalla. Tällä kertaa kissa halusi olla rohkea(?)

      Poista
  3. Oi joi, onneksi kaikki päättyi hyvin! Ja pysyit vielä rauhallisenakin. Myrsky ei ole vielä huomannut, että Jalo pysyy aidan sisällä tai toisaalta tietty varovaisuus on tietenkin iso plussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve varovaisuus on hyväksi. Meille kaikille.

      Poista
  4. Hui! Toivottavasti Myrsky selviät nopeasti tapahtuneesta yli - ruoka, lepo ja rapsutus parhaita lääkkeitä. Olethan muistanut kiittää Minnaa kun pelasti sinut eikä jättänyt sinua yksin puuhun/puun alle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä, kaikki on jo ihan hyvin:)

      Poista
  5. No huh huh, ei mikään jalo teko säikytellä pientä kissaa :(
    Onneksi episodi päättyi hyvin!

    VastaaPoista
  6. Onneksi Myrsky selvisi vammoitta! Loppu hyvin, kaikki hyvin! :)

    VastaaPoista
  7. Kauhistus, onneksi huomasit Myrskyn hädän ennen kuin lähditte matkaan. Myrskykin ei hermostuksissaan muistanut, että puusta tullaan alas aina takaperin. Onneksi kissa osaa myös pudota taitavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tuli tunne että kaikki ei ole ihan ookoo koska kissaa ei kuulu kotiin... Kissamamman kannattaa siis kuunnella vaistojaan.

      Poista
  8. Hui! Onneksi jupakassa ei vaikuttanut käyvän pahemmin ja Myrskyllä on Sijaismamma hoivaamassa, jos jotain vahinkoa jälkeenpäin ilmenee. Rapsutuksia tiikerille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissan itsetunto taisi kärsiä eniten. Samana iltana kuitenkin noustiin takaisin hevosen selkään eli kiipeiltiin kodin kaiteilla. Ja minä hermoilin...

      Poista
  9. Yleensä ihmiset tekee sen virheen et hermostuvat ja sit kaikki menee pielee.
    Onneks ei pahemmin sattunnu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hermostuminen tekee hallaa. Mutta minkäs sille mahtaa jos joskus paniikki iskee!

      Poista
  10. Huh huh. Olipa pelottava hetki. Onni, että Myrsky selvisi vammoitta ja pääsi Minnan syliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin järkytys tuli sitten vasta kun tilanne oli ohitse. Minulle, ei Myrskylle.

      Poista
  11. Hyvin hoidettu Minna, enpä tiedä kuinka omat hermot pitäisivät. Onneksi ei käynyt mitään!

    Ja Jalo hei, ei omaa jengiä saa kiusaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luojan kiitos kaikki meni hyvin! Jaloa kyllä torutaan aina jos se haukkuu kissaa, mutta koira on valitettavan kovapäinen:/

      Poista
  12. Hui! Myrsky-parka! Onneksi ei käynyt pahemmin. Ja hyvähermoinen ihminen, minulla tuskin olisi mennyt yhtä hienosti, vaikka kuinka tietäisin, että nyt ei saa hermostua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuh! Olen iloinen että ei käynyt pahemmin.

      Poista
  13. Voi jestas... Onneksi ehjänä! Loppu hyvin. Hienosti toimittu, Minna-ihminen.

    VastaaPoista
  14. Hurjan kurja seikkailu, joka onneksi päättyi turvalliseen syliin ja ruokakupin ääreen.

    VastaaPoista
  15. Huh..., onneksi seikkailu päättyi hyvin! Tosi hienosti olet Myrskyn kasvattanut, että kuuntelee sun ääntä tiukoissakin tilanteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea kunniaa en voi kissan kasvatuksesta itselleni ottaa, Myrskyhän tuli luokseni jo varttuneella iällä.

      Poista
  16. Hui, onneksi onneakin oli mukana :)

    VastaaPoista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!