En miettinyt sen kummenkin, huusin kuin hyeena. Myrsky ei säikähtänyt, vieras kissa sen sijaan otti tassut alleen ja lähti liukkaasti aidan ali naapuriin.
 |
| Ihan vähän tässä vaan pörhistelen.. |
Kyseessä ei ollut se Suuri Musta, mikä on leimattu riidanhaastajaksi ja röyhkeäksi tunkeilijaksi. (Se kaiken pahan alku ja juuri!) Tämä oli joku muu, ennen näkemätön kaveri. Se vaikutti pitkäkarvaiselta, väritys oli harmaahko. Tosin oli pimeää, joten täyttä varmuutta asiasta en pysty kertomaan. Muutama vuosi takaperin täällä pyöri eräs pitkäkarvainen. Se kävi useasti pihalla ja se sai lempinimen Angora.
 |
| Angora on kuvassa sirkkelin takana. |
Löysin arkistosta kuvan Angorasta vuodelta 2008. Samassa kuvassa näkyy piharakennus mihin ei ole tehty ulkovuoriremonttia. Remontoimattomassa rakennuksessa oli oma viehätyksensä. Mielestäni maali oli kulunut kauniisti.
Olisko pihalla tänään ollut samainen Angora? Saattaahan se olla mahdollista. Vuosia on kyllä kulunut, eikä pitkäkarvaista kissaa ole muutamaan vuoteen täällä näkynyt. Jotenkin maanantainen kissojen kohtaaminen ei vaikuttanut uhkaavalta, vaikka kuinka pörhisteltiinkin. Ihan hiljakseen oltiin. Mielestäni ilmassa oli enemmän uteliaisuutta kuin uhkaa. Tai sitten olen niin sinisilmäinen enkä halua ajatella mitään ikävää.
 |
| Hännän pörheys ei meinannut laantua ihan heti. |
Samalla ovenavauksella menimme sitten sisälle, ja vielä kissa jaksoi pörhistellä.
 |
| Mä olen pelottava! |
Kyllä noin komeaa pörröhäntää kelpaakin esitellä!
VastaaPoistaMyrskyllä on todella katu-uskottava häntä! Omasta kokemuksestani sanon, että kissojen kohtaamiset sujuvat yleensä pörhistellen ja pitäen kovaa meteliä, vaikka oltaisiin metrien päässä toisistaan. Todella harvoin sattuu lähitaisteluja. Meilläkin leikkaamaton Vippe käy pihalla vähän väliä, viimeksi tänään, eikä koskaan ole sattunut mitään (kai, tai enhän minä voi tietää oliko Mustin toissakesäinen reisihaava ottelusta tai pakoloikasta tms. peräisin). Myrsky on kuitenkin leikattu, eikö ole, silloin sillä ei pitäisi olla järjetöntä tappeluhimoa. Mutta pörhistely ja mouruaminen kuuluvat ilman muuta asiaan, vaikka vähän kiinnostaisikin tutustua.
VastaaPoistaVakuuttava häntä! <3 (Tiedän, että sydän on hyvin hempeä lisäys pelottavan, komean hännän kanssa samaan kommenttiin, mutta on se häntä aika söpökin.)
VastaaPoistaMamma: Maanantain pörheys oli muhkein tähän astisista esityksistä:)
VastaaPoistaSaila: No jos pieni pörhistely ja mouruaminen kuuluu asiaan, se ei haittaa. Kunhan pidetään kynnet piilossa eikä hypitä silmille. Olet ihan oikeassa. Myrskyn häntä on erittäin katu-uskottava! (Ja kyllä kissa on kastroitu.)
Jenni: Olen samaa mieltä:) Komea ja söpö♥
Hyvässä lykyssä Angora on ihan cool. Ainahan kaverille pitää hiukka pörhistellä - kissa ovat aivan tietoisia siitä miten komelta pörheä häntä näyttää.
VastaaPoistaMeidän Otolla oli kaveri nimeltä Ruususuu, kastraatti hänkin. Ruususuu vieraili silloin tällöin pihallamme ja hengaili mutkattomasti Oton kanssa. Pojat nuuhkaisivat etu- ja takaapäät ohimennen ja yhdessä istuivat parvekkeen ikkunalla. Itse asiassa epäilimme, että Ruususuu oli Oton kadonnut veli. Pentue johon Otto kuului löydettiin talomme naapurissa olleen omakotitalotyömaan lautakasasta. Pennuista ruskeatiikerityttö Minou ja -pojat Otto ja Petteri saatiin kiinni, mutta harmaatiikeripoika pääsi livistämään. Myös luonteensa puolesta Ruususuu olisi hyvin voinut olla Oton broidi - pehmopoikahurmureita molemmat!
Otto: Vai Ruususuu! Aivan ihana nimi:) Jospas kaveri olikin oikeasti Oton kadonnut velipoika, jos kerran noin hyvin toisiaan sietivät. Ajatus on ainakin kaunis.
VastaaPoista