lauantai 17. maaliskuuta 2012

Sijaiskodin nokipoika

Viime viikolla Myrsky sai päähänsä että sijaiskodin piharakennuksen savupiippu tarvitsee nuohousta. Tai ainakin piipun kunto olisi hyvä käydä tarkastamassa, vaikka sitä ei nuohouspuuhiin ryhtyisikään. Joten tuumasta toimeen. Katolle oli päästävä, hinnalla millä hyvänsä. Ensin kiivettiin omenapuuhun.



Näin päästiin lähemmäs kohdetta itse kohdetta. Piharakennuksen kattoa.



"Pieni nokipoika vaan
uuninpiippuun katoaa.
Yhä ylös yrittää
katolle hän kiipeää."


"Ympärilleen katselee
auringonkin arvelee.
Voivan sieltä saavuttaa,
siksi huutaa: Hei hurraa"

Katolle saakka päästiin ja matkaa piipun luo olisi vielä ollut. Tässä vaiheessa henkilökunnan pulssi kohosi ja alkoi neuvottelu kissan pois saamiseksi katolta. Tehtiin selväksi että kissan tehtäviin ei kuulu piipun kunnon tarkistaminen. Sopimukseen päästiin ja Myrsky tuli alas katolta.


Alas tultiin toista reittiä, ja se reitti olikin hieman vaativampi kuin ylös katolle vienyt.

Translation: On the Top of the World.

16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tämä ei ollut henkilökunnallekaan helppo juttu! Katsoa kuinka kissa kipuaa yhä ylemmäs ja ylemmäs...

      Poista
  2. Meillä Neko nuorempana poikana kiipesi kesäisin tikapuita pitkin saunan katolle tähystelemään maisemia. Nykyisin ei enää mene. On ne välillä omapäisiä otuksia ja seikkailunhaluisia! ;D Melkoisen reitin Myrsky hakikin kiipeilylle ;D Ihanat, kuvat!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsikka. Harmitti hieman kun oli pilvinen ilma, ei ollut oikein valoa riittävästi.

      Poista
  3. Tuo eka kuva on huippu, Myrsky kiipeilemässä omenapuussa, ihan naurattaa nuo kissan otteet ja touhut - pyöret, keskittyneet silmät.Hyvä että tuli ehjänä katolta alas.

    VastaaPoista
  4. Hui. Hui! Tuli ihan hengästynyt olo pelkistä kuvista. Huh! Mutta onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toiveissa on ettei katolle enää kiivettäisi. Lumi kun katolta sulaa niin sinne ei ole enää pääsyä.

      Poista
  5. Mahtava eka kuva. Kissat _näyttävät_suvereeneilta taiteillessaan oksistojen ja kattojen korkeuksissa. Veikkaan että mukana on aina tassullinen hyvää tuuria; kissat kun ovat aikamoisia riskinottajia ja überuteliaita, joten riskirajoilla mennään. Vikan kuvan selän jännäpörrö todistaa tämän eli ei ihan rutiinisuoritus ollut taitavalta Myrskyltäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut rutiinisuoritus, ei! Olen huomannut että Myrskyllä menee eräänlainen keskittymisvaihde silmään kun tiukka paikka tulee. Siinä ei katsella sivuille eikä kuunnella hätääntyneen henkilökunnan ohjeita.

      Poista
  6. Onneksi ei Myrsky kadonnut uuninpiippuun, siinä olisi ollut purkamista. Kissat ovat uskomattoman taitavia kiipeilijöitä. Kun Nero oli pieni harjoittelimme ahkerasti puusta alas tulemista, siitä on ollut paljon hyötyä myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltaisiinko silloin oltu pulassa? No ihan kauheasssa pulassa. Palokunta olisi pitänyt paikalle kutsua...

      Poista
  7. Tämäpä sitten riitikin lauantai-illan toimintaelokuvasta!

    VastaaPoista
  8. Hyvä, että Myrsky tuli turvallisesti alas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä ollaan. Tosin jo seuraavat puut odottivat kiipeämistä piharakennuksen etupuolella...

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!