Tänään tuntui kylmemmältä mitä lämpömittari näytti, ja viima oli melkoinen. Pyörätiet olivat edelleen liukkaat ja jäiset.
Väreinä olivat tänään harmaa ja mustavalkoinen.
Oikeastiko? No kissan muotokuvassa ainakin:
Tänään ei suinkaan kyhjötetty kuvan mukaisesti sohvan nurkassa, vaan käytiin töissä ja kahvittelemassa mummilassa isoäidin syntymäpäivillä. Ja Myrsky kiipeili omenapuissa ja löysi jopa reitin piharakennuksen katolle, sillä välin kun henkilökunta haki polttopuita.
Translation: Shades of Grey.
Oi, ollapa isoäiti... (herkeää nostalgiseksi)... mitä kaikkea olisi voinut jutella, jos olisi elänyt aikuiseksi jonkun isovanhemmistaan kanssa. Naimisinmenossa ja lasten hankkimisessa vanhemmalla iällä, niin kuin vanhempani tekivät, on se vika, että isovanhemmat ovat sitten ikivanhoja. Kaikki kuolivat kun olin lapsi tai viimeistään teini, mutta muistan sentään jokaisesta jotakin.
VastaaPoistaNiin, ilma on tuntunut tosi kylmältä. Mutta odotas vain, sunnuntaina ja alkuviikolla pitäis olla plusasteita PLUS aurinko!
Taidan olla, ja olenkin erittäin onnekas sen asian suhteen että minulla on isovanhemmat, mummi♥pappa. Molemmilla heillä on ikää jo huimat 80 ja risat! Tarinoita olen saanut kuulla monia. Mummini on Karjalasta, ja sinne jäi kotitalo ja kissakin kun tuli evakkoon lähtö...
Poista(Viimeistään sitten maanantaina täällä paistaa aurinko)
Isovanhemmat ovat ihania! Ja karjalaismummit ovat erityisen ihania:D
PoistaEn valitettavasti saanut tuntea isäni äitiä - hän kuoli heti sodan jälkeen -ja tätä suren. Isäni isä kuoli sitten ollessani niin pieni, etten edes muista tavanneeni häntä.
Äitini vanhemmat olivat minulle ja sisarilleni ne meidän Mummo ja Pappa, aivan ihania ihmisiä molemmat. Mummola oli rakas kesäpaikka. Pappa ja Mummo kertoivat _paljon_ tarinoita, mutta näin jälkikäteen ymmärrän, miten paljon jäi kysyttävää. Mummoa ja Pappaa muistelen usein.
Nyt vanhempani ovat siskontytöilleni rakkaat Nanna ja Taata. On aivan mahtavaa, että Nanna ja Taata ovat olleet niin lähellä ja läsnä lastenlastensa elämän arjessa. Kullanarvoista!!
Olen samaa mieltä kanssasi noista karjalaismummeista! Molemmat isoäitini, siis äidinäitini ja isänäitini ovat sieltä Karjalasta. Isäni vanhempia en koskaan tavannutkaan -joten sitäkin tärkeämmät ovat äitini vanhemmat minulle.
PoistaMeillä päin täällä Espoossa paisteli aurinko puolipilviseltä taivaalta. Eilen tuntui kylmemmältä kuin eilen. Yöllä pitäis tulla kova pyri, saa nähdä. Hyvää viikonloppua Sijaiskotiin Myrskylle ja henkilökunnalle!
VastaaPoistaLumipyryä tännekin on luvassa:(
PoistaMutta siitä huolimatta: Hyvää viikonloppua teillekin!
Hyvä että kävitte onnittelemassa isoäitiä. Minä oon kuule myös jo mummi. Mieheni on ollut 6 vuotias kun lähtivät Karjalasta (Sortavala). Hän muistaa lähdön.
VastaaPoistaKarjalaan olisi kiva matkustaa. Mummini on siellä pari kertaa käynyt, ja minusta ja veljestäni olisi kiva käydä siellä. Mummia ei enää huvittaisi lähteä, en tiedä miksi. Olemme yrittäneet houkutella, mutta ei. Lieneekö matka liian raskas?
PoistaKotitaloa siellä ei enää ole, mutta suuren kuusen hän tunnisti ja taisi paikantaa kellarinkin. Kivennapa, ja Hiirelän kylä oli paikka mistä piti lähteä.
Isäni perhe joutui jättämään suurella kiireellä kotinsa sekä talvi- että jatkosodassa. Oli onnea matkassa, että ylipäätään selvisivät hengissä. Miten ihmiset ovat selvinneet ja sinnitelleet, vaikka oma koti ja kotiseutu piti jättää, läheisiä oli kuollut sodassa, omaisuus mennyttä eikä vastaanotto ollut aina kovin ymmärtävä tai sydämellinen uudella paikkakunnalla? Ja selvisivät kuitenkin, pärjäsivät ja loivat uudet elämät.
PoistaIsäni kävi pari vuotta sitten tutustumassa lapsuuden maisemiinsa Säkkijärvellä ja Viipurissa. En tuolloin harmikseni ehtinyt mukaan, mutta ehdottomasti menen vielä tutustumaan paikkoihin. Äitini ei suostu rajan yli menemään ja kengät pitää kuulemma polttaa reissun jälkeen:D Tämä on siis huumoria. Äitini ei ole evakko, vaikka Viipurinläänissä syntyikin kotiseudun jäädessä onneksi Suomen puolelle. Äitini muistaa vielä elävästi miten neuvostohävittäjät jahtasivat häntä ja mummoani meren jäällä ja ampuivat terveisensä kotipihan kallioon, desantit vierailevat painajaisissa jne.
Rajavyöhyke on tavattoman laaja ja tuolla vyöhykkeellä kaikki entiset kylät on tuhottu eli ei edes kivijalkoja löydy. Sisemmällä kannaksella on säilynyt paremmin asujaimistoja. Isoista kaupungeista kuten Viipurista ja Sortavalasta löytyy vielä paljon jälkiä suomalaisista ja suomalaisesta arkkitehtuurista. Viipurin rappio on ymmärrettävästi entisille viipurilaiselle kurja kokemus. Mutta silti nuo paikat olisi kiva nähdä. Itseäni kiehtoo nimenomaan Viipuri, aikanaan Suomen kansainvälisin kaupunki, viipurilaisten mukaan eloisa ja vilkas "pulinakaupunki":D
Harmaaksi veti, mutta lämpö sulattaa lumikerroksia. Olen odotellut niitä luvattuja revontulia, mutta taitavat olla pilvien takana. Kukaan ei ole niin ihana kuin oma mummi. Myrskyllä taitaa olla kevättä rinnassa. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaTäälläkin on tähyilty taivaalle, mutta se on ollut vain kuuhulluutta, eikä niitä revontulia! Ongelmaksi muodostui eilen ulkona valokuvien ottaminen. Käyttääkö salamaa vai ei? Tuleeko tarkkaa vai ei?
PoistaMyrskyllä ON kevättä rinnassa:)
Viikonloppuja sinnekin!
Tämänpäiväinen sää kyllä hieman latisti tunnelmaa, me kun niin kovasti odotellaan kesää! Uutisissa oli maininta ennätyslämpimästä ilmasta, joku on nyt varmaan pahasti erehtynyt! :(
VastaaPoistaKyllä se vielä tulee:)
Poista