maanantai 1. lokakuuta 2012

Vihikissa Myrsky apajilla

Sijaiskodissa on tehty havainto samankaltaisesta ilmiöstä kuin Paavon ja Harmin kotona. Ilmiö on melko uusi. Toisaalta toinen vaihtoehto on se, että Myrsky on ollut kovin vikkelä ja ovela asian suhteen. Kissa ei ole niinkään hyppinyt pöydillä (sitäkin on muutaman kerran tapahtunut) vaan käynyt toisten lautasilla.

Mielestäni tämä on melko koiramaista toimintaa. Otetaanpa kuvasarja ja katsotaan kuinka vihikissa Myrsky löytää tien apajille. Valitettavasti samasta kuvasarjasta käy ilmi henkilökunnan laiskuus ja saamattomuus. Ja se on syy mikä johdattaa kissan houkutuksiin.

Herra Hoo nautiskelee vedestä kaikessa rauhassa. 



Tässä herääkin kysymys: Voisiko se sittenkin olla jonkinmoista aperitiiviä mitä kissa juo?


Siisti kissa kuivaa viiksensä juomisen jälkeen.
(Ikävä pussailla jos viikset ovat märät...)


Kuvasarja on alkusyksyltä, kun oli vielä niin lämmin että rappusilla saattoi istua ja syödä. 
Huolimaton henkilökunta jätti ruokalautasensa lojumaan rappusille.

Kesken kissan siistiytymishetken...


...saa kissa vainun jostain herkullisesta tuoksusta.


Jos oltaisiin metsällä, puhuttaisiin näin: "Koira on saanut vainun ja on nyt jäljellä" (Heh, bloginpitäjä on ollut kaksi päivää met(s)ällä, eikä metsä vielä päästä irti otettaan.) Takasin asiaan siis. Nyt olemme sijaiskodin rappusilla ja vihikissa Myrsky on tehnyt hajuhavainnon. Myrskyn tarkka kuono johdattaa kissan tuoksun alkuperälle.


Vihkissa Myrsky teki löydön. 


Huraa! Eläköön kissa ja kissan vainu!

Translation: Found It!

16 kommenttia:

  1. Ehkä Myrsky vain halusi auttaa tiskaamisessa :)

    VastaaPoista
  2. Hups, minäkin sain vainun... hienosta sinivalkoisesta lautasesta. Onpas nätti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula. Minäkin tykkään lautasesta. Muutama lautanen on tullut "perintönä" isän serkun jäämistöstä, jokusen olen löytänyt kirppikseltä.

      Poista
  3. Huraa, hyvä Myrsky ja Myrskyn tarkka vainu! Saan usein seuraa kissasta, etenkin Ransusta, kun olen syömässä ruokapöydän ääressä. Syödessäni kissa ei saa tulla samalle lautaselle, mutta olen tullut niin suurpiirteiseksi, että syötyäni ja työnnettyäni lautasen sivuun saa kissa mennä sitä nuolemaan jos haluaa. Täällä eletään ihan pellossa siis. Mukava huomata, että muutkin jättävät lautasensa ruokailun jälkeen lojumaan. Vaikka minusta se, että kissa nuolee lautasta rappusilla on huomattavasti pienempi rikos kuin se, etä se oppii tulemaan ruokapöydälle nuolemaan! Se on jo aika paha, kun tarkemmin ajattelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäähän sitä kissalle joskus tuommoinen suoda, vaikka koiramaista toimintaa tuo lautasen nuoleminen mielestäni onkin. Eikä se niin vakavaa ole jos pöydälle tullaan. Ainakaan minun mielestäni. (Lapsuudenkodissa kissa söi aamupuuroa pöydällä samaan aikaan kuin minä veljeni kanssa. Omalta lautaseltaan.)
      Saattaa tietysti olla niin että minä olen helppo ja höveli tapaus kun on kissasta kysymys. Tai sitten täällä ollaan jo niin tassun alla että se on kissa mikä talossa määrää kaapin paikan!

      Poista
  4. Kollokin käy välillä nuolemassa lautasen sen jälkeen, kun minä olen syönyt.

    Myrskyllä on erehtymätön hajuaisti! :)

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Maistui siihen asti kunnes henkilökunta tuli väliin!

      Poista
  6. Kuuluu asiaan, se on tiskaamisessa auttamista meillä ;) Joskus kiusoitellaan vieriaden aikana, että näin meillä tiskit hoidetaan!

    VastaaPoista
  7. Samassa buffettipöydässähän se oli veden kanssa, niin mikä jottei! Ja sitten pesu uusiksi.

    VastaaPoista
  8. Hauska kuvasarja! :D Myrskyllä on kyllä aikamoinen hajuaisiti. :)
    Meilläkin Wilma ja Miuku löytävät tiensä vähän liiankin usein ihmisten lautasille..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Bediitta. Itsekin yllätyin siitä kuinka tarkka hajuaistilla kissalla onkaan!

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!