Elokuussa

Illat pimenevät jo nopeasti. Olisin kaivannut lämpimiä ja pimeitä kesäiltoja, ne vasta hienoja ovatkin. Tänä kesänä niitä ei taida enää tulla. Syksy tekee tuloaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Merkkejä siitä on jo havaittavissa, ja ihan konkreettisia.

Illat pimenevät nopeasti, ja ilma on viilentynyt. Kissaa viilentyneet ilmat eivät haittaa. Illan tullen kissa lähtee pihalle, ja ulkona viihdytään aamuun saakka. Puolenyön jälkeen tosin käydään syömässä ja herättämässä henkilökunta. Kissan yövuoro päättyy yleensä aamuviiden hujakoilla ja silloin tullaan sänkyyn nukkumaan.

Eilen alkoi metsästyskausi. Sen aloitti sepelkyyhkyn metsästys. Toinen merkki lähestyvästä syksystä on riistakolmiolaskenta. Se järjestettiin tänään. Metsästä kirjattiin ylös havainnot teeripoikueesta, sepelkyyhkyistä, lehtokurpista ja pyistä.

 
Riistakolmiosta keräsin kanttarellejä. Poimin suuhuni myös muutaman vadelman. Mustikat olivat mahdottoman suuria, ja niitä oli paljon. Puolukkaakin on tulossa, ovat vielä raakoja. Metsän antimia on tarjolla hyvin. Pelloilla on vilja vasta kypsymässä, kuten kuvasta näkyy. Sato on myöhässä ainakin kaksi viikkoa näillä leveysasteilla.

Metästelyn suhteen alkaa tahti kiihtymään. Ensi viikolla on seuran oma vuoro ampumaradalla. Myrskykin on taas kunnostautunut saalistuksessa. Siitä myöhemmin lisää.

Tervetuloa lukijaksi Hanna.

Translation: Fading Summer.