Alkukesän paras ostos

Sijaiskodin pihalle oli jostain kulkeutunut lasten vihreä hiekkaämpäri. Viime kesänä kissa otti tavakseen juoda siihen kertynyttä sadevettä. Kuvan viimekesäisestä janon sammutushetkestä löydät täältä. Syksyllä huolimaton ja saamaton henkilökunta jätti ämpärin pihalla heitteille. Syksyllä vesi jäätyi ämpäriin ja talven tullen se jäi jonnekin lumen alle. Keväällä lumien sulettua löytyi ämpäri, pohja haljenneena. Tietysti. Ämpärin pelastamiseksi olisi kenties riittänyt sen kääntäminen ympäri. Ämpärin halkeaminen ei ollut suuri taloudellinen menetys. Enemmänkin harmistus. Ja uuden löytäminen rikkoutuneen tilalle osoittautui yllättävän hankalaksi.

"Hei kiitti! Tälläistä mä olen aina halunnutkin."

Missään ei tuntunut olevan kaupan yksiväristä ja oikean muotoista ja sopivan kokoista ämpäriä. Lelukaupassa oli myynnissä hiekkalelusettejä: Minä halusin vain ämpärin! Erikseen myytävät ämpärit oli koristeltu muumin kuvilla, sellaista en halunnut. En myöskään huolinut poikakissalle punaista tai oranssia ämpäriä. Tiimarin ämpärit taas olivat kuution mallisia. Kirpparillakaan ei tullut sopivaa vastaan. Aloin jo vaipua epätoivoon. Kysyin jopa veljeltäni: "Onkos sinun lapsillasi ylimääräistä hiekkaämpäriä..."

Olin jo varautunut ostamaan kokonaisen setin hiekkalaatikkoleluja jos vain niihin olisi kuulunut oikeanlainen ämpäri! Viimein tärppäsi ja löysin sinisen ämpärin.

"Vesi oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ihan kaikkea en jaksanut juoda..."

Mutta tyydyttikö se kissaa? Kuten kuvista näkyy, ämpäri oli mieluinen ostos.
Iloksemme blogi on saanut uuden lukijan. Tervetuloa mukaan Seregi.

Mukavaa viikonloppua kaikille, laittakaa villasukat jalkaan jos alkanut kesäkuu ei lämmitä!

Translation: "I bought a new bucket. It was just what moggy needed. 
It´s blue and it´s so beautiful."