Me teimme sen taas

Eilen kävin kirjastossa. Entinen kirjastontäti muisteli että pääsiäisen jälkeinen tiistai olisi kirjastoissa vuoden vilkkain päivä. Toiveissani oli uutuskirjoista pullisteleva palautushylly. Tyhjin käsin en kirjastosta joutunut lähtemään, yksi uutuuskirja lähti mukaani: Nesbø, Jo; Aave. Vasta maanantaina näin jossain lehdessä tästä mainoksen, ja ajattelin että tämä kirja täytyy ehdottomasti varata. Nyt onnisti, sain kirjan varaamatta. (Ainoa huono puoli tässä on, että kirjalla on vain viikon laina-aika. Joten asiat tärkeysjärjestykseen!)
Ote kirjan takaliepeestä: "Aave on jälleen maailmanluokan rikostarina, monitasoinen ja kunnianhimoisesti rakennettu romaani. Jo Nesbø on aikapäiviä sitten ohittanut amerikkalaiset mestarinsa Raymond Chandlerista James Ellroyhin."

Kotiin päästyäni hoidin tarvittavat askareet jotta pääsisin kirjan pariin. Ruokaostokset kaappiin ja tulet uuniin.

Asettauduin olohuoneen lattialle piikkimaton päälle kirjan kanssa. Puut paloivat ja rätisivät takassa, kissa etsiytyi kylkeeni. Onneksi olohuoneen pöydällä oli yksi kamera mihin yletyin ja sain ikuistettua rentoutushetkemme. Kamera ei ollut omani, joten ihan automaattiasetusta käytin, sen verran sitä osasin kuitenkin käyttää. Melko valjuiksi kuvat jäivät. Jälkikäteen kuvia tarkastellessa ajattelin että kalansilmäobjektiivilla olisi voinut saada aika makeita otoksia.

No, aina ei voi onnistua. Tai oma tuttu kamera olla siinä käden ulottuvilla. Tärkeintä oli tällä kertaa vangita se tunnelma. Arjen ihanuus.

Translation: More Relaxation.