keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Lunta tupaan

Tai ainakin sijaiskodin pihalle

Taasen kerran. Eilen illalla sateli jo melkoisen paljon, mutta ajattelin jättää lumityöt aamuksi. Ja eilenhän oli tuo ystävänpäivä, mikä vaati ankaraa juhlistamista. Anteeksi kuinka? Onko bloginpitäjä käynyt viihteellä? No ei suinkaan!
Kävin eilen ojentamassa käteni, ja sen jälkeen ei saa rehkiä. Siis mistä oikein oli kysymys? Toivottavasti kaikki tietävät. Jos et tiedä, niin käy täällä. Hyvällä omallatunnolla siis löhöilyä, tankkaamista ja tuoremehun juontia. Sekä hyvää lukemista.

Huonosti nukutun yön jälkeen (kiitos siitä kissalle) lähdimme aamukuuden aikaan lumitöihin. Ja kamera taskuun mukaan, tottakai. Kärsikö bloginpitäjä verenheikkoudesta vai mistä kun kuvat eivät meinanneet onnistua. Näytöllä näkyi pelkkää valkoista, eikä kissaa missään.

(Kuvassa sittenkin myös kissa.)

Lunta oli tullut riittävästi. Niin paljon, että kujanpuoleinen lumipeite katolta oli lähtenyt liikkeelle maan vetovoiman kutsumana. Olin silloinkin hereillä ja kuulin sen. Voin kertoa, että huonosti nukutun yön jälkeen tänä aamuna otti koville. Ja päädyinkin tekemään lumityöt "vasemmalla kädellä" eli vähän sinnepäin. Tallentui se kissakin lopulta muistikortille:

Katos vaan, jonkun jalanjäljet! Tässä onkin hyvä tassutella.

Lumenluonnin jälkeen palasimme sisälle ja hetkeksi oikaisimme yhdessä sänkyyn. Töihinlähdön aika koitti, ja vaikutti siltä että työnjohtaja ei ollut tyytyväinen työnjälkeen. Päättelin sen tyylistä mihin malliin Myrsky katseli kuistin ikkunasta pihalle:


Voisit kyllä tehdä tarkempaa jälkeä!

-"Myrsky, rakas pieni ystäväni, tänään en kyennyt parempaan. Seuraavalla kerralla otan tarkemmin!"

Työnjohtajalla oli ankara katse, ja lupasin hoitaa pihan parempaan kuosiin palattuani päivätyöstäni. Näin tapahtuikin.

Translation: Alas Smith and Jones.

8 kommenttia:

  1. Meilläkin piti ensin käydä tie aukasemassa traktorilla ennen kuin pääsimme autoilla pihatietä menemään! Eli lunta tulee...
    Meidän `sisäkissamme` eivät ulos astu, ikkunasta katselu riittää ;D
    Hyvä Myrsky, palaute laittaa aina ihmiset lisätöihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, noh, yleensä henkilökunta tekee tarkkaa jälkeä, mutta nyt pääsi lipsumaan...

      Poista
  2. Mekin ollaan oltu Neron kanssa yhdessä lumitöissä. Eilen kaksi kertaa ja tänään taas. Joskus iltaisin tähyilen taskulampun avulla onko Nero aitanparvessa haaveksimassa. Silmistä heijastuva valo paljastaa sen heti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissa onkin mukavaa seuraa lumitöissä. Työhön ei ehdi leipääntymään kun kissa sinkoilee, vaanii ja hyökkäilee pitkin pihaa! Lopuksi yleensä leikitään, mutta tänä aamuna en jaksanut.

      Poista
  3. Hyvä kädenojennus! Siitä tulikin mieleeni, että omasta edelliskerrasta on ainakin vuosi... Kaupunkiasuntaoni lähellä olevaan kauppakeskukseen tuli nyt veripalvelun piste, avautui tässä kuussa! Edellinen vakipisteeni kun muutti niin olen sen jälkeen ollut vähän hakoteillä.
    Voi Myrskyä, onko se kotikriitikko. Vai pihapoliisi. Lumityöseurakissa kuulostaa kivalta! Meilläkin Musti on reippaasti pihahommissa mukana, olisi varmaan myös jos olisin lumitöiden innokas tekijä. Saaristossa ei kuulemma ole edelleen kuin se noin 10 cm mitä oli kun sieltä viimeksi lähdin, nyt tuli flunssan jälkiflunssa niin juutuin kaupunkiin. Pääkaupunkiseudulla on tullut lunta varmaan joka päivä viikon ajan. Yllätys, että sielläkin päin on pyryttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Myrsky ei ole niin tuomitseva. Itse tässä vain ruoskin itseäni kun jätin hommat puolitiehen. Mutta aina ei kyllä jaksa olla tehokas. Täytyy osata ottaa rennomminkin.
      Toivottavasti selätät pian flunssan jälkiflunssan (ikävää tuommoinen) ja pääset saaristoon, apureiden kera. Vaikka Ransuhan taitaa vain tyytyä tarkkailijaksi ikkunalle eikä lähde lumi/piha töihin talvella!

      Poista
  4. Oijoi, jopa onkin ankara työnjohto! Toivottavasti työnjälki kuitenkin lopulta miellytti arvon kissaherraa.

    Kädenojennuksesta täytyy toki kehua ja kiittää muistutuksesta. Jahka nykyisestä flunssasta paranen alkaakin olla jo aika käydä tarjoamassa, josko veret kelpaisivat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, lumityöt saatiin lopulta riittävän hyvin tehdyksi. Palkinnoksi tuli saatiin sitten kehräystä ja puskemista.

      Käden ojentaminen kannattaa. Siitä on OIKEASTI apua jollekulle. (Yhden seikan olen huomannut. Aina seuraavalla kerralla ovat hemoglobiiniarvoni parantuneet edellisestä kerrasta. Ehkä se on vain sattumaa?)

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!