tiistai 17. tammikuuta 2012

Lisää tarinoita sijaiskodin ikkunasta

Kattihaaste #8: Ikkunassa (Del 2)


Tämäkin tarina, kuten eilinen kattihaaste-postaus on vuoden alusta. (Itseasiassa en osannut päättää kummalla tarinalla osallistuisin kattihaasteeseen, joten kerrottakoon myös tämä tarina.) Ikkunalla siis vielä kynttelikkö ja olkipukki, johtuen joulun läheisyydestä. Joulukoristeet siivottiin pois näkyviltä loppiaisena.

Olipa kerran kissa kuka asusti sijaiskodissa. Tämä kissa, Myrsky nimeltään, istui monet kerrat ikkunalla ja ihmetteli maailman menoa. Maailman ja maailman, lähinnä se seurasi mitä pihalla ja kujalla tapahtuu. Koukkuhännästä oli mukava istua tuolin selkänojalla ja tuijotella kujalle.




Kujalla oli hyvin vähän liikennettä. 


Nyt tapahtuu! Joku tulee!


Jotain alkoi tapahtumaan. Kissa huomasi vasemmalta lähestyvän hahmon.


Hei mikä se on? Sehän on KOIRA!

Aivan, koira oli omistajansa kanssa päiväkävelyllä. Ja mitähän varten ne koirat käyvät kävelyllä? 
(Ne tekevät pissa- ja kakkalenkkejä!)

Sehän teki asiansa siihen!

Koira teki kasan ja yritti peittää jälkensä. Joskus koirat ruopivat maata sen jälkeen kun ne ovat tehneet asiansa. Mitähän varten? Kait silläkin on jotain tekemistä jälkien peittämisellä ja häivyttämisellä.


Sinne menivät ja jatkoivat matkaa...

Tarkkasilmäinen kissa huomasi kaiken.
Sijaiskodin vartiointipalvelussa ei ole moittimista.

Translation: The Cat likes to stalk.

11 kommenttia:

  1. Pöyristyttävää käytöstä koiralta! Mahtaakohan raukkaparka tajuta, kuinka rahvaanomaiselta se näyttää kissan mielestä - tai ylipäätään, että kissa vartioi kaikkea, huomaa kaiken ja tietää kaiken?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Koira on autuaan tietämätön siitä että sitä tarkkaillaan...

      Poista
  2. Hauska tarina Myrskyn kujapartioinnista kodin ikkunasta käsin. Maalla joskus ihmisetkin kurkkivat ulos ikkunasta heti, kun jotain tapahtuu, jos muuten on hiljaista. Ainakin me viime kesänä maalla ollessamme muutuimme uteliaiksi ikkunastakurkkijoiksi. Itsekin huvittuneina syöksyimme ikkunaan aina, kun kuului auton tai moottoripyörän tai polkupyörän ääniä tai vaikka ihminen kulki ohitse. Kuka meni?? kyselimme toisiltamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen uteliaisuushan on ihan luonnollista, ainakin minun mielestäni. Ihminen on utelias eläin. Kissa tosin taitaa olla vielä uteliaampi eläin:)

      Poista
  3. Todella hauska tarina. Kissan pään ja korvien asento menivät just yksiin tekstien kanssa.
    Juuri noin pienessä pääkopassa tuumattiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaativa laji tuo tarkkailu:) Sitä kannattaa aina harjoittaa kun siihen tulee tilaisuus.

      Poista
  4. "Ollos huoleton, Myrsky valveill' on!"
    Securitaksen pojat ovat amatöörejä tähän omakotitalokyttääjään verrattuna, joka hoitaa myös tyylipoliisin tehtäviä. Rankka duuni, kun joutuu valvomaan kujalle kakkivia koiriakin "miten ne voi olla noin juntteja?". Myrsky itse on vaivattoman ja sisäistetyn tyylikkyyden ilmentymä. Katsokaas tuota valvonta-asentoa: upea ryhti, univormu moitteettomassa kunnossa, raidat just oikeilla paikoilla ja univormun kruunaava pitkä häntä ohjesäännön mukaisesti hienoisesti koukussa.

    Ikkunakyttäys on tosiaan landen ja omakotitaloalueiden suosittu arkipäivän harrastus. Itseäni huvitti seurata vuosi sitten hurjan lumisena päivänä, kun vanhempani arvuuttelivat tunnin verran ikkunassa pääseekö uusi naapuri autollaan liukasta mäkeä ylöspäin vai ei (mäki vaatii omat kikkansa). Samalla arvuuteltiin kuka naapuri oikein on, onko suomalainen ollenkaan kun nimeä ei ollut vielä ilmestynyt postilaatikkoon. Teoriat muuttuivat tunnin kuluessa aika villeiksi ja ehdotin jo portinpielien miinoittamista noin varmuuden vuoksi salaperäistä mäkiliukastelijaa vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Otto Kulta, taas tarkkoja huomioita:) Myrsky kantaa kyllä univormunsa ryhdikkäämmin kuin Securitaksen pojat. Ja on se kissan vormu paljon tyylikkäämpikin, ja erittäin hyvin istuva.

      Kyttäys, sehän on mitä parhainta ajanvietettä, ja mikä parasta: se on ilmaista! Kyttäämistä voi harrastaa kerrostaloissakin. Sitä varten on "perustettu" yhdistyskin. Yhdistys ottaa toimintansa huomaan myös lapset. Yhdistyksen sivuilta löytyy myös puuhanurkka lapsille. Sieltä löytyy mm. askarteluohjeita:
      http://www.kyttaajat.net/vv-periskooppi.shtml

      Poista
  5. Tämä vielä: kokeneena omakotitalokyttääjänä tsekkasin oikein tarkkaan tuon toiseksi vikan kuvan, jossa koira ja kakittaja näkyvät aika selvästi. Arvaakohan kakittaja ikinä, että on päässyt täällä kissaihmisten kommentteihin :D? Onneksi vasemmassa kädessä on jotain punaista (muovipussi?), joten toivoa sopii, että kakit eivät jääneet kujalle. Koiralle voi tulla suorituspaineita, jos hoksaisi olevansa tyylitarkassa kissavartioinnissa.

    VastaaPoista
  6. Sorry, nyt tulee vielä kommenttia: tsekkasin tuon kyttääjien yhdistyksen sivut! Valtteri Vasikan puuhanurkassa on aikuisellekin kyttääjälle mahtavia juttuja (periskooppi on kerrostaloalueella suorastaan välttämätön:D), ja löytyy sivuilta Oletko jo kyttääjä -itsearviointitesti. Kiitos vinkistä ja linkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjasiko koiranomistaja koiransa jätökset, se tarina jää kertomatta tässä blogissa. Myrsky tietää totuuden.

      Kyttääjät-sivusto on melkoinen taidonnäyte:) Ja tehty (toivottavasi) pilke silmäkulmassa. Jos en aivan väärin muista, se on ollut jo pitkään olemassa, tosin päivityksiä taloluetteloon ei ole tullu vuosiin.

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!