Viimeksi tällä viikolla tämmöisiä juttuja löytyi sijaiskodin matolta. Juuri siltä kovan onnen matolta, mikä sai toukokuussa jatkopalan. Kävin töiden jälkeen lenkillä, kissaa ei näkynyt. Palattuani kotiin löysin Myrskyn sängystä, erittäin raukean ja tyytyväisen oloisena. Puuhastelin kotona kaikenmoista. Kävin suihkussa, perkasin sieniä, paistoin pizzan. Kävelin matolla monet kerrat. Jossain vaiheessa iltaa katsoin lattialle. WTF?
Siinähän se matolla möllötti. Möykky niitä sisuskaluja. Peräisin todennäköisesti joltain jyrsijältä. Kauniisti se kiiltelikin ilta-auringon kajossa. Onneksi en astunut sen päälle. Ensin ajattelin laittaa kuvan tänne siitä jutusta. Se oli aika siisti, pahempiakin on nähty. Mutta se olisi varmaan ollut pohjanoteeraus blogin historiassa, joten jätin sen tekemättä. (Toisaalta sen olisi voinut laittaa perjantain piikkiin...)
Näistä inhokkijutuista huolimatta, oikein lämpimästi tervetuloa mukaan tuula s!
Translation: It´s Only Life.
Onneksi Myrskyn mamma harrastaa metsästystä eikä vähästä hätkähdä :)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Totta:D Metsästys karaisee luonnetta. Saalisjätteiden siivoaminen onkin helppoa kauraa minulle. Kovemmalle ottaa se hiekkalaatikon siivous.
PoistaOn se aikas hyvä, ettei talossa majaile jellonan kokoinen katti, voisivat sisuskalut olla aivan toista luokkaa... Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaT. Sari Puumulista
Juuri näin! Jätemaksutkin nousisivat siinä samalla kun niitä pitäisi jonnekin hävittää...
PoistaTäytyyhän sitä nyt jotain todistusaineistoa jättää mammallekin?
VastaaPoistaNo tottakai!
PoistaKyllähän sitä kelpaa nukkua, kun on tuonut kotiin päivällistä sisäelinkeittoa varten :)
VastaaPoistaJuu! Masu pullollaan:)
PoistaKissaperheissä tulee katsoa jalkoihinsa ;) Onneksi et astunut päälle, se olisi voinut olla perin inhottavaa!
VastaaPoistaSe on tehty! Ja läheltä piti tilanne on ollut monet kerrat. Aina ei vain voi muistaa sitä että jalkoihin on syytä katsoa.
PoistaYhhyh :D
VastaaPoistaNih:D
PoistaMeidän kissat jättävät yleensä sen hiirten jonkun suolen aina kynnysmatolle. Eräänkin kerran se on ollut kintunpohjissa, öyk- se ilmeisesti ei maistu hyvälle...
VastaaPoistaTell me about it! On se meillä käynyt joskus niin että syödään koko jyrsijä, useimmiten kyllä jätetään joku osa syömättä.
PoistaKyä teil sitten aina sattuu ja tapahtuu. Meil ei oo sualia lattialla, tuskin meijän äippä ottas noin lunkisti ku sun mammas, Myrsky.
VastaaPoistaToisaalta meillähän lainehtii ykköstä aika usein... paitti ei nyt, ku kaimalla on se Herrasmiehen huivi. Joo.
Maukasta ja riistarikasta viikonloppua!
Ohjelmapäällikkö pitää huolen siitä että tapahtuu. Ja joo, mammoissa on eroja. Mutta siitä ollaan varmaan sitä mieltä että ruokaa voisi laittaa enemmän tarjolle? Siinä asiassa on vakavia puutteita.
PoistaKiitos, oikein maukasta viikonloppua teidänkin porukalle!
Me ollaan tosiaan päästy hyvin helpolla, ei ole tarvinnut siivota suolenpätkiä eikä sisuskaluja. Yhden ainoan kerran on kuollut hiiri löytynyt keittiön tistialtaasta. Ehkä vähän purtu. Tämä tapahtui maalla. Pieni epävarmuus jäi, oliko Ruska todella tappanut hiiren vai oliko hiiri itse pudonnut tiskialtaaseen ja saanut sydänhalvauksen.
VastaaPoistaMuistan tapauksen! Aivan varmasti se oli Ruskan saalistama:)
PoistaMyrsky on metsien mies, tosisaalistaja ja karski askeetikko ja aivan ihana sellainen :)
VastaaPoistaNyt veit sanat suustani!
PoistaMeillä on myös metsästäjä perheessä ja aamuisin on hyvä tarkkailla ettei astu kenenkään irtomahan päälle :) Mutta on lohdullista tietää, että kissa saa luonnollista ja sopivinta ravintoa.
VastaaPoistaTotta, hyvää ravintoa sekä liikuntaa ja aktiviteettiä siinä samalla.
PoistaMä viimeksi hypähdin ja kirkaisin olkkarissa kun astuin jonkin eläväksi luulemani osion päälle, onneksi se lopulta olikin kuivattu broitsunfile. Nipsu niitäkin kuljettaa kuin saalista ;)
VastaaPoista