Sijaiskodin pieni kuratassu

Se on kuulkaa kevät nyt tulossa, ja oikein tohinalla. Siis aivan oikeasti. Yöpakkaset ovat nyt muisto vain. Viime yönä lämpötila pysytteli plussan puolella. Torstaina kävin vielä aamulla jäällä hiihtämässä ja luulen että hiihtämiset ovat nyt tässä. Pihalla on jo monena aamuna tuoksunut keväältä, pakkasesta huolimatta. Kevään tuoksu on hieman vaikeasti määriteltävä tuoksu: Siinä on ripaus lumen alta paljastunutta maata, katupölyä ja auringon lämmittämää aamua.

Hanget hupenevat -ja sijaiskodin piha on aivan liejua. Sulamisvesi lilluu hiekkapihalla. Pienellä kissalla tassut siinä kuraantuvat.

Myrsky yrittääkin vältellä kuraisia kohtia. Kissa hyppii ja loikkii niiden ylitse. Mieluummin tassutellaan hangen päällä, kun sitä vielä on. Varsinainen aristokatti siis. Samoin toimin itsekin. En löntystele kurassa ja kierrän lätäköt jos suinkin mahdollista. Sillä jonkunhan on ne kurajäljet siivottava. Ja tassunpohjat puhdistettava.

"Oma apu paras apu."

Onneksi kissalla on pienet tassut, kuraa ei sisälle paljon tule. Minkälaista se olisikaan tähän kura-aikaan jos kotona olisi koira? Varsin hurjalta näyttävät jotkut koiruudet mitä tuolla kaduilla näkee. Tassut ja mahanalus aivan kurassa. Se onkin tassukaveri vietävä heti pesulle kun sisälle mennään. Toiset taas hoitavat homman oma-aloitteisesti. Kyllä se kissa on joskus helpompi kuin koira.

Lämpimästi tervetuloa mukaan M-Metrossa!

Translation: Laundry Service.