tiistai 10. heinäkuuta 2012

Sijaiskodin puskajussi

Loppukeväällä ja alkukesästä reviiririitojen aikaan Myrsky useasti maastoutui pihalla. Kissa leikki puskajussia vuorenkilpien seassa. Pihakoivun juurelle on joku muinoin istuttanut vuorenkilpiä. Minulla on niihin viha-rakkaussuhde. En oikein tiedä pidänkö niistä vai en. Eivät ne niin kauniita ole, mutta ne ovat vihreitä. Vaikuttaa siltä että näillä kulmilla niitä kasvaa melkein joka pihalla. Vuosia sitten isoäitini siirtoistutti niitä vanhempieni pihalle omasta puutarhastaan, ja vielä ne ovat hengissä. Sijaiskodin vuorenkilpien joukossa kasvaa kieloja, löytyy sieltä nyt tällä hetkellä kukkiva ruusupuskakin ja kesän mittaan muitakin kukkia. Jopa muutama metsämansikka on eksynyt joukkoon.

Ai mitä? Kutsuiko joku minua?

Vuorenkilpien seassa oli hyvä lymyillä ja ottaa päivätorkut. Päivystys- ja päiväunipaikka on sijainniltaan erinomainen. Sieltä näki henkilökunnan kotiinpaluun sekä mahdolliset tunkeilijat. Yllä olevassa kuvassa kissa on juuri herännyt.


Tänään yritin houkutella kissaa menemään vuorenkilpien joukkoon 
jotta saisitte kuvan siitä miltä ne näyttävät nyt heinäkuussa. 


Ei mennyt ihan niinkuin suunnittelin.

Translation: Into the Green and Snapshots.

10 kommenttia:

  1. Myrskyllä on oiva lymy/lepopaikka. Hieno kuva kun pää ilmestyy lehvistöstä, viidakkomeininkiä. Ei kissa käskien... mutta hienon selkäkuviokuvan sait.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...eikä kukko käskien laula...
      Seuraavalla kerralla sitten paremmalla onnella. (Sopii toivoa)

      Poista
  2. Vau mikä viidakkopoika siellä tarkkailee tilanteita!♥

    VastaaPoista
  3. Puskajussina sä vaan siäl painelet. Mahtava puska onkin. Kyl tual kelpaa tirsotella, vaania ja vahtia. Joo-o.

    Äippä käski sanoo, että tuskin tuossa koivun alla muut kasvit kasvaiskaan ku noi kaikkeen-tyytyväiset-vuorenkilvet. Meilkin on niitä, mutta ei noin mahtavan kokosia, että kissan peittäis, eikä mäyriäistäkään siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin ollaan toisaalta tyytyväisiä että koivun alta löytyy jotain vihreää ja vehreää. Pihakoivu on melkoisen janoinen, sehän vie mehut maasta. Ainoastaan pari hassua kertaa vuorekilvet ovat kukkineet, tänä vuonna tuli peräti yksi kukka. Sijaismamma on sitä mieltä että vuorenkilvet ovat tuossa olleet jo vuosikymmeniä, ehkä siksi ovat noin isoksi päässeet.

      Kuule kaima, sun kannattaa käydä välillä lannoittamassa niitä teidän pihan vuorenkilpiä;) Jos ne siitä innostuisivat kasvamaan.

      Poista
  4. Ihana puskajussi vuorenkilpien joukossa. Samaten mahtava asento Myrskyllä tuossa aiemmassa postauksessa Turkki päällä joka säällä. Minulta menee postauksia ohi, kun en ehdi enkä malta käydä tietokoneella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Paula. Kissanpennut♥ taitavat pitää sinut kiireisenä, ne ovatkin paljon tärkeämpiä kuin tietokoneet!

      Poista
  5. Aina ei kaikki suju kuten Vaasalaishuvilassa. Ihanasti Myrsky heräilee vuorenkilpien joukosta, kyllä sun on ihan pakko niitä rakastaa, kun ovat Myrskylle noin tärkeät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia on siis täten päätetty. Kiito Pirkko tästä huomiosta. Minä siis pidän vuorenkilvistä, koska ne ovat tärkeitä Myrskylle.

      Poista

Sijaiskoti kiittää kommentistasi!