Miksi bloginpitäjäksi ryhdyttiin. Sekä tunnustus.

Kissanpäiviä sijaiskodissa sai "Kaunis blogi" tunnustuksen Autuas olo -blogin Cheriltä. Olemme erittäin iloisia tunnustuksesta ja kiitämme siitä.

Cherin blogiin löysin tieni reilu kuukausi sitten, ja se oli -jalat alta heti ensisilmäyksellä. Cherillä on aivan ihana ja kaunis blogi, joten hän on tunnustuksensa ansainnut.

Tämä tunnustus tulisi jakaa edelleen viidelle alle 200 lukijan blogille.
Ilolla annan tämän eteenpäin seuraaville blogeille:


Arkiporinaa blogin Paulalle ja Ruskalle
Naukulan kerhon Helmille ja Mammalle
Paavolle ja Harmille
Saaripalstan Sailalle ja ihanille kissapojille
Tuutusen basaarin Unnalle

Tähän tunnustukseen ei liittynyt mitään käskyä/pyyntöä/tehtävää, mutta ajattelin kertoa miksi ryhdyin blogia pitämään. (Yritän tehdä sen lyhyesti.)

Löysin blogimaailman reilu vuosi sitten, ja anonyymisti luin (mitäpä muutakaan kuin) muoti, tyyli ja lifestyle blogeja. Mielessäni kyti ajatus että blogia voisi olla kiva pitää. Mutta millaista? Mistä minulla voisi olla sanottavaa? En ole kosmetiikan suurkuluttaja enkä ostele trendivaatteita. Kotiin raahaan romuja kirpparilta mutta siitä tuskin jutun juurta saisin aikaiseksi. Olen intohimoinen lukija, mutta en tuppaa analysoimaan kirjoja, nautin vain niistä, ei minulla riitä älli pohtimaan niitä sen kummemmin. (Ja sitäpaitsi, olen pahasti fiksautunut vain yhteen genreen.) 
Elämäntapani on fitness, mutta en treenaa mihinkään kisoihin, joten tylsää olisi varmasti lukea kuvausta treeniohjelmastani, paljonko tein toistoja ja millaisia sarjoja.. Tämä elämäntapa on jo niin minua, joten tuskin löytäisin siitä mitään muille annettavaa. Minustako fitneksen ilosanoman levittäjä? Ou nou.
Miellän itseni jonkinsortin boheemiksi, mutta haluanko kertoa omasta elämästäni kaikille? Vastaukseni oli: En.
Joten ajatus jäi kytemään. Pari kuukautta kului. Tuli toukokuu. Ja tuli Myrsky. Ja kujan sininen talo muuttui kissan sijaiskodiksi.

Myrsky♥

Myrskyn oikean perheen äidiltä kysyin että voinko perustaa Facebookiin tilin nimellä Myrsky Hoo? Voisin siellä kertoa mitä kissalle kuuluu. Sain suostumuksen. Mutta tiliä en sitten perustanutkaan. (Minulla itsellänikään ei ole tiliä Facebookissa, olen vältellyt sitä viimeiseen saakka.)
Vaan perustin blogin. Näin syntyi Kissanpäiviä sijaiskodissa.

Blogi syntyi siis tarpeesta kertoa Myrskyn omistajille kissan kuulumisia.
Olen iloinen että lähdin tähän leikkiin. Pidän tarinoiden lukemisesta ja kuulemisesta, joten yhtä hyvin voin itsekin kertoa niitä. Tykkään myös ottaa valokuvia, tai ainakin kovasti yritän ottaa.
Samalla säästän ihmisiä ympärilläni: Heidän ei tarvitse kuunnella kissahöpötyksiäni, täällä blogistaniassa voin kertoa ne. Ja tämä toimii myös toisinpäin: Saan ihastella muiden kissoja, huokailla ja myötäelää, ihastella. Olen jopa itkeä tirauttanutkin.
Iloitsen jokaisesta uudesta lukijasta, kommentista ja tunnustuksesta♥