Loppiaisena tuli tehtyä hieman näyteikkunaostoksia. Ja ihan ohimennen. Museosta toiseen siirryttäessä oli matkan varrella eräs sisustusputiikki. Ja mitä silmämme bongasivatkaan!
 |
| Kiinalainen kissa -70% |
Aivan ihana. Piti se sitten kaupasta kotiuttaa. Se on jonkinlaista keramiikkaa, painava, siis täyttä tavaraa. Esineessä on melko rouhea viimeistelemätön pinta. Ja pohjasta löytyi se valmistusmaa. Kiinalainenhan se. Esine on juuri sopiva ulos pihalle laitettavaksi. Sitten lumien sulettua. Sen voi unohtaa sinne ja antaa sen rapautua ja sammaloitua kauniisti. (Ellei se sitten rapaudu tunnistamattomaksi möykyksi ennen sammaloitumista.)
 |
| On siinä vaan luonnetta! |
Myrskyä ei sijaiskodin hankinta kiinnostanut.
 |
| Mä kuule sulle kohta sitä luonnetta näytän! Onko pakko sen kameran kanssa aina tulla liki? |
Onneksi Myrsky kuitenkin suhtautuu valokuvaamiseen aika tyynesti. Ehkä se kuvittelee että se vaan kuuluu elämään täällä sijaiskodissa. Ja niinhän se onkin.
Hauska kissalöytö. Mutta Myrsky on sentään ykkönen, elävä, lämmin - ja luonnettakin on varmasti vaikka muille jakaa.
VastaaPoistaIhana patsas. Keramiikka ei kylläkään kestä kastumista ja jäätymistä. Viime syksynä unohdin pihalle ihanan rakukeraamisen kissan, ja kun jo marraskuussa tulivat pakkaset niin se meni vähän pilalle... pää irtosi ja hännän juurelta lohkesi pala. Liimasin pään takaisin ja nyt se on sitten vain vammautunut sisäkissa. Harmi!
VastaaPoistaPaula: Kiitos! Totta turiset. Patsaat ovat elottomia, vaikka kuinka hienoja olisivatkin. Oikea kissa se on ykkönen!
VastaaPoistaSaila: Voi surku, päätön kissa:( En ajatellutkaan että ne voivat olla niin herkkiä! Tätä kun ajattelin ihan pihalle laitettavaksi... Harkintaan meni siis tämän sijoituspaikka. Mutta kyllä sille sisätiloistakin paikka löytyy!
Hyvä ostos, kivan persoonallinen naama kiinalaiskissalla. Ja, kaikki kissajutut ovat hyviä ostoksia ja ekstravaivan arvoisia. Tykkään työ/matkustaa mahdollisimman kevyellä kantamuksella, enkä reissuilta enää jaksa tuoda mitään ylimääräistä. Ellen sitten satu löytämään jotain harrastuksiini liittyvää todella tarpeellista ja ainutlaatuista:D Kuten vuosia sitten Prahassa menin sattumalta sepän pajalle, josta löytyi taitavasti taottuja ja muottivalettuja pronssi-ja messinkiesineitä. Jäin heti koukkuun ovenkolkuttimeen, kissakolkuttimeen tietysti. Ryhdikkään ja mahtavan oloinen, makaavan kissan pää- ja etutassukombo oli pakko ostaa. Kolkutin vain painoi arvioni mukaan lähemmäs 10 kiloa. Ja edessä oli vielä aktiivinen päivä kävellen ympäri ämpäri kaupunkia. Koko pitkän päivän kolkutin oli repussani, ja ruhjoi selkäni mustelmille. Mutta lopputulos oli hieno. Lahjoitin kolkuttimen Kotkanpesämme pääoveen, ja siellä se edelleen on, nyt kauniisti patinoituneena, mutta niin ylväänä.
VastaaPoistaOtto Kulta: Kissakolkutin! Siis aivan mielettömän upea löytö! Aivan varmasti kaiken tuon vaivan ja mustelmien arvoinen...
VastaaPoistaNiin, siis tarkoitin että se voi olla kesän hyvin ulkona, mutta ei talvella, jolloin se jäätyy! Kun sitten se voi alkaa murentua.
VastaaPoistaSaila: Juu, näin ymmärsinkin:) Vaarana on vain sitten se pihalle unohtuminen syksyn ja talven tullen...
VastaaPoista