Ensin työ sitten huvi

Yön aikana oli taas tullut lisää lunta. Kissa oli aamulla levottomalla päällä. En saanut enää nukuttua, joten päätin nousta ylös. Ja lähteä ulos. Lumityöt kutsuivat.

Yöllä sähköt olivat poissa pariin otteeseen. Näillä kulmilla onkin vaikea tilanne. Lumi on taivuttanut sähkökatujen ulkopuolella olevia koivuja linjojen päälle. Sijaiskodin pihakoivun oksatkin ovat lumitaakan alla taipuneet. Helikopteria sijaiskodin pihalle ei ole tilattu, vaikka se alueella liikkuukin ja painavalla puupaalulla ravistelee puista lumet pois. Pelottavasti yksi pihakoivun oksa lepää pihavalon päällä, toinen oksa sojottaa piharakennuksen yllä. Ja niin ylös ei maasta käsin yllä lumia pudistelemaan. Toivotaan että koivu olisi sitkeää tekoa. Tuhoja lumi on jo tehnyt. Sireenipuskasta ovat oksat taakan alla taipuneet. Yksi suuri oksa on haljennut. Sen perään en kyllä harmittele.

Myrsky viihtyi taas kerran lumitöissä. Se säntäili ja sinkoili ympäri pihaa innoissaan. Lumien luonnin jälkeen oli huvittelun vuoro.

Nyt leikkimään!

Suosikkilelu otettiin esille ja leikki alkoi.

Pajunoksa sai kyytiä.

Sinisen hetken koittaessa päätin että nyt riittää ja lähdin puuron keittoon. 

Sen jälkeen takaisin petiin torkkumaan. 

Noustuani torkkujen jälkeen ylös, kissa valtasi sängyn. Sillä oli vakaa aikomus viettää kissanpäiviä. Minun aikomukseni oli lähteä maalle. Harmi vaan, sähköä siellä ei ole ollut kuulemma kohta kahteen vuorokauteen, sain sen vasta kuulla. Toinen sähköyhtiö onkin paiskonut sielläpäin hommia, metsureita on kuljetettu tela-ajoneuvoilla linjanraivauksiin. Toivon mukaan sähkö tulee pian takaisin. Sillä eihän maalle, sähköttömään mestaan menemisessä ole mitään järkeä! Viluhan siellä tulee. Että pitikin luvata...
Ja olen muuten sitä mieltä että nyt saa riittää. Ei enää lunta jos suinkin mahdollista!