Kovalla tohinalla ryhdyin askartelemaan raapimisalustaa. Mattoveitsi, viivain ja leikkausalusta esiin. Muutaman hetken jälkeen aloin kaivata tyynyä jalkojen alle. Polvet joutuivat koville kun laattalattialla polviltani nyhersin.
 |
| Kissaa alkoi puuhasteluni kiinnostamaan. |
Kierrätysmateriaali oli paksua pahvia. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa. Se oli hankala leikata tai minulla oli käytössäni tylsä mattoveitsi. Tosin muutaman soikeron leikkaamisen jälkeen aloin päästä jyvälle mattopuukolla leikkaamisesta. Leikkaamisen jälkeen pahvia piti hieman notkistaa sormissa että sen sai nätisti taipumaan rullalle.
 |
| Välillä pidin taukoa leikkaamisesta ja leikin kissan kanssa. |
Materiaali loppui kesken, ja seuraavana päivänä kiikutin sitä kotiin lisää. Kotoa löytyi maalarinteippiä, millä teippasin rullatut pahvisuikerot. Se osoittautui huonoksi valinnaksi. Seuraavana päivänä kun tulin kotiin, oli rulla päässyt purkautumaan. Edesauttoiko lattialämmitys sitä purkautumista, en tiedä, mutta kaivoin esiin teipin, mikä auttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Ilmastointiteippi kehiin.
 |
| Puolivalmis tekele innosti kissaa terottamaan kynsiä! |
Idea siis toimi! Kissa hokasi mistä on kysymys. Seuraavana päivänä ahersin vielä lisää, kasvatin maton ympärysmittaa. Huomasin, että jos sen halkaisija on liian pieni, se ei pysy lattialla kun kissa terottaa kynsiään. Siitä oli tehtävä niin suuri että kissalla on tilaa siinä istua ja olla.
 |
| No, menetteleehän tämä. |
Kotoa ei kuumaliimapistoolia etsinnöistä huolimatta löytynyt. Raapimisalusta on vielä viimeistelyä vailla. Kannattiko puuhaan ryhtyä? Kauanko siihen meni aikaa? No, tuntipalkoille ei hommassa pääsisi, kahtena iltana ahersin parisen tuntia. Materiaalit oli maksettu jo aiemmin, koska teippiä löytyi kaapista. Pahvi ei siis maksanut mitään. Kannattiko se? Vaikea sanoa. Itse tehtyyn kuluu paljon aikaa, eikä sitä oikein voi rahassa arvioida. Positiivinen yllätys oli se, että kissa välittömästi ymmärsi mitä tarkoitusta varten alusta on. Sanoisiko että plussan puolelle jäätiin. Tai sitten tilanne on fifty-sixty. Tärkeintä on että kissa tykkää.
Kannatti ahkeroida!
VastaaPoistaEhdottomasti kannatti! Tarkoitushan on saavutettu ja Myrsky on tyytyväinen.
VastaaPoistaKiitokset kokoamisvinkeistä! Hieno pädi, kannattaa viimeistellä. Ja komea on kissakin, kiiltävä selkäsauma ja tyylikkäät raidat kyljissä ja etujaloissa.
VastaaPoistaArvasin että kissa kiinnostuu niin pädin rakentamisesta kuin lopputuloksestakin. Ekassa kuvassa hienoa yhteispeliä. Eikä varmaan tarvinnut kissaa pädin keskelle houkutella tai erikseen asetella, sen verran itsenäinen fiilis viimeisessä patsastelukuvassa on.
Myrskylle ja sijaiskodin henkilöstölle rauhallista itsenäisyyspäivää!
Myrsky näyttää kovin tyytyväiseltä ja ylväältä raapima-alustalla kököttäessään. Ehkä se onkin sopiva valtaistuin arvon herralle? Valtaistuimen sijoittaminen ikkunan äärelle varmaan kertoisi reviiriä havittelevalle Suurelle Mustallekin, kuka näillä kulmilla on kingi :D
VastaaPoistaMamma: Kyllä tässä projektissa plussan puolelle sittenkin jäätiin!
VastaaPoistaMinni: Myrsky on erittäin tyytyväinen:)
Otto: Kuumaliimapistoolin metsästys jatkuu edelleen. Kiitos itsenäisyystoivotuksista näin jälkijunassa. Hyvät itsenäisyyden jatkumot sinnekin.
ella: Olet oikeassa. Ikkunan edusta olisi hyvä sijoituspaikka alustalle. Harmi vaan että se on niin suuri ja vie kovin paljon tilaa. Onneksi valtaistuin on kuitenkin kevyt, eli se on mallia helposti siirrettävä. Henkilökunta tarkkailee tilannetta ja tekee mahdolliset siirtopäätökset jos tarve vaatii.
Tällaisen voisi itsekin joskus tehdä! Ilmastointiteipilläkö tuo on teipattu kokoon?
VastaaPoistaMaalarinteipillä aloitin, mutta se ei oikein pitänyt pakettia kasasssa, joten ilmastointiteipin otin esiin ja sillä teippasin.
VastaaPoista